Helsingin HAO 14.1.2015 15/0019/6 – Suosiva osingonjako

Helsingin hallinto-oikeus on 14.1.2015 antanut ratkaisun Helsingin HAO 14.1.2015 15/0019/6 liittyen aviopuolisoiden omistamaan holdingyhtiöön ja toisaalta sen vastaanottamaan työpanososinkoon, toisaalta holdingyhtiön jakamaan osinkoon aviopuolisoille. Kyseessä oli tuloverolain 33 b § 1-3 momenttien soveltaminen.

Taustasta

Puolisot A ja B omistivat puoliksi holdingyhtiö X Oy:n osakekannan. Osakkeet olivat saman lajisia eikä yhtiöjärjestyksessä ollut määrätty osingosta. X Oy oli osakkaana lääkäritoimintaa harjoittavassa Y Oy:ssä. Y Oy oli jakanut B:n työpanokseen perustuvaa työpanososinkoa X Oy:lle 43 133,11 euroa vuonna 2011. X Oy:n yhtiökokous päätti jakaa A:lle ja B:lle verovapaata osakkeen matemaattiseen arvoon perustuvaa osinkoa osakeomistuksen perusteella yhteensä 15 070 euroa ja B:lle työpanokseen perustuvaa osinkoa 43 133,11 euroa. X Oy jakoi vuonna 2011 osinkoa yhteensä 58 203,11 euroa. Puoliso A ei työskennellyt Y Oy:ssä ja asiassa oli kysymys hänelle maksetun osinkotulon verotuksesta.

Säännönmukaisessa verotuksessa X Oy:n jakama osinkotulo oli verotettu puoliksi puolisoilla, kummallakin 29 101,55 euroa. A:n vaatimuksesta verotuksen oikaisulautakunta katsoi, että A:n tulona oli verotettava yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti vain osakeomistuksen perusteella jaettu verovapaa osinko, josta A:n osuus oli puolet eli 7 535 euroa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö vaati valituksessaan hallinto-oikeudelle, että X Oy:n jakama koko osinko tulee verottaa osakkailla osakeomistuksen mukaisessa suhteessa soveltaen tuloverolain 33b §:n 1 ja 2 momenttia.

Ratkaisusta

Hallinto-oikeus katsoi, että työpanososingon verotusta koskevan tuloverolain 33b §:n 3 momentin mukaan säännöstä sovelletaan sen estämättä mitä muualla laissa sanotaan osinkotulon verotuksesta. Siten työpanosta koskevien säännösten soveltaminen on ensisijaista suhteessa muihin osinkotulon verotusta koskeviin säännöksiin.

Y Oy on jakanut B:n työpanokseen perustuvaa osinkoa X Oy:lle ja B:tä on verotettu Y Oy:n jakamasta osingosta työpanososinkona. Koska A:n puolisoa on jo verotettu Y Oy:n jakamasta työpanososingosta, hallinto-oikeus katsoi, että A:ta ei tule verottaa tästä samasta osingosta. Siten A:n vuoden 2011 verotuksessa hänen osinkotulonaan on verotettava vain X Oy:n osakkeenomistajien tekemän osingonjakopäätöksen mukaisesti puolet sellaisesta osingosta, jonka yhtiö on jakanut osakeomistuksen perusteella. A:n osinkotulona tuli täten verottaa pelkästään puolet osakeomistuksen perusteella maksetusta osingosta, eli 15 070 euron osingosta, josta A:n osuus oli 7 535 euroa.

Päätelmiä

Ratkaisu on hyvinkin tuore ja sen lainvoimaisuudesta ei vielä ole tietoa. Oletettavaa lienee kuitenkin, että veronsaaja valittaa hallinto-oikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ko. ratkaisu kuitenkin vahvistaa ennakkoasetelman siitä, että holdingyhtiön edelleen jakamat osingot on katsottava ensisijaisesti työpanososinkoa vastaaviksi osingoiksi, mikäli osingot tosiasiallisesti perustuvat holdingyhtiön osakkaan työpanokseen. Työpanososinko on tällöin saajan veronalaista palkkatuloa tai työkorvausta, eikä sitä veroteta saajan osinkotuloa koskevien normaalisäännösten mukaan.

Mikäli taas holdingyhtiön osakkaana on myös taho, joka ei ole työpanoksen perusteella saanut työpanosinkoa verotettavaa tuloa, tämän tahon vastaanottama osinko ei ole veronalaista palkkatuloa taikka työkorvausta. Toisin sanoin, osinko verotetaan normaalisti, jos holdingyhtiö jakaa osingon toiselle henkilölle kuin sille, jota on verotettu työpanokseen perustuvasta osingosta. Tämän kaltainen suosiva osingonjako ei ole tuloverolain vastainen, mikä myös nyt vahvistettiin Helsingin hallinto-oikeuden varsin loogisella ratkaisulla.