KHO 2016:18 – Naken in, naken ut

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on 16.2.2016 antanut vuosikirjapäätöksen KHO 2016:18 koskien asianajotoimiston osakkeiden verotusarvoa, jossa osakkeiden arvonmäärityksessä on sovellettu ns. naken in, naken ut -periaatetta.

Naken in, naken ut -periaatteella tarkoitetaan yrityksen osakkeen arvon määritystä yhtiön substanssiarvon, eli tasearvon (yrityksen varat miinus velat taseessa), perusteella osto- ja myyntitilanteessa. Tyypillisesti osakkeen arvo määritetään näin asiantuntijayhtiössä, eli KHO:n päätöksellä on merkitystä myös muille kuin asianajotoimistoille.

Taustasta

A oli vuonna 2009 ostanut 13 asianajotoimintaa harjoittavan B Oy:n osaketta kauppahinnoilla, jotka olivat vastanneet osakassopimuksessa niin sanotun naken in, naken ut -periaatteen mukaisesti sovittua osakkeiden tasearvoa. Osakkeista 11 oli ostettu B Oy:ltä ja kaksi yhtiön osakkaana olleilta asianajajilta. Osakekauppojen jälkeen A oli omistanut yhtiön sadasta osakkeesta 13. Kaksi muuta osakasta olivat omistaneet yhtiön osakkeista kumpikin 42, ja kolme osaketta oli yhtiön itsensä hallussa.

B Oy:n osakkailla oli osakassopimus, jossa oli määräyksenä, että osakkeista ei mahdollisessa myyntitilanteessa ollut mahdollista saada substanssiarvoa korkeampaa hintaa.

Toimitetussa verotarkastuksessa osakkeiden käypä arvo oli määritetty yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvon perusteella. Verohallinto oli kuitenkin oikaissut A:n verotusta hänen vahingokseen ja lisännyt A:n verotettaviin ansiotuloihin ostettujen osakkeiden käyväksi arvoksi lasketun määrän ja A:n maksamien kauppahintojen erotuksen. Verotuksen oikaisulautakunta taas oli alentanut A:n verotettaviin ansiotuloihin lisätyn määrän vastaamaan verotarkastuksessa lasketun substanssiarvon ja A:n maksamien kauppahintojen välistä erotusta.

Hallinto-oikeus oli hylännyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön oikaisulautakunnan päätöksestä tekemän valituksen.

KHO:n ratkaisusta

KHO ei syvällisemmin perustellut päätöstään muutoin kun toteamalla, että kyseessä olevassa asiassa oli kyse yhtiöstä, joka tarjosi asiantuntijapalveluja ja jonka osakkaina oli näitä palveluja tarjoavia asiantuntijoita, joista yhdelläkään ei ollut määräysvaltaa yhtiössä. Osakassopimuksen ehtojen takia osakkeista ei voitu niitä myytäessä saada substanssiarvoa korkeampaa hintaa.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen, jossa oli vaadittu A:n verotettaviin ansiotuloihin lisätyn määrän korottamista osakkeiden substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvojen ja osakkeista maksettujen kauppahinnan erotuksen mukaiseksi.

Jälkipohdintaa

KHO:n päätös vahvisti naken in, naken ut -periaatteen soveltamisen asiantuntijayhtiön osakkaiden välisissä osakeluovutuksissa. Toisin sanoen, KHO vahvisti, että asiantuntijayhtiöissä osakkeet ostetaan ja myydään kulloisenkin kaupankäyntihetken tasearvon perusteella. KHO ei antanut merkitystä sille, että toinen saman alan yritys voisi mahdollisesti ostaa yhtiön koko osakekannan taikka sille, että yhtiön osakkaat voisivat halutessaan muuttaa osakassopimuksen määräyksiä osakkeen arvonmäärityksestä.

KHO:n päätöksestä ilmenee myös, että asiantuntijayhtiössä, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita ja jossa yhdelläkään osakkaalla ei ole määräysvaltaa yhtiössä, ei yhtiön osakkeen arvonmäärittämiseen tarvitse soveltaa Verohallinnon arvostusohjetta. Tällöin riittänee, että asiantuntijayhtiön osakkeen arvonmäärityksessä huomioidaan ensisijaisesti osakkeen substanssiarvo, ei substanssi- ja tuottoarvon keskiarvo. Tämähän on erityisen tärkeää etenkin tilanteissa, joissa osakkeen mahdollinen arvonnousu on rajoitettu osakassopimuksen määräyksellä.