PK-yrityksen verosuunnittelu

PK-yrityksen verosuunnittelu on aihepiiriltään varsin ajankohtainen ottaen huomioon sen, että pienten ja keskisuurten yritysten määrä alati kasvaa Suomessa. Kuitenkin PK-yrityksissä, varsinkin yhden hengen osakeyhtiöissä, verosuunnitteluun ei yleensä panosteta erityisen paljon siitä huolimatta, että myös pienemmissä PK-yrityksissä on tiettyjä mahdollisuuksia verosuunnitteluun. Tässä lyhyessä artikkelissa kirjoittaja pyrkiikin kaikessa lyhykäisyydessään tuomaan esiin ne kokonaisuudet, joiden avulla myöskin pienempi PK-yritys voi pyrkiä optimoimaan lopullisen verorasituksensa.

Ottaen huomioon ko. artikkelin rajatun laajuuden, voidaan PK-yritykselle olennaiset aspektit liittyen mahdolliseen verosuunnitteluun karkeasti jakaa seuraaviin osa-alueisiin:

1) verosuunnittelu varsinaisen tilikauden aikana

2) verosuunnittelu tilinpäätöshetkellä

3) verosuunnittelu erityisjärjestelyissä (yrityskaupat, sukupolvenvaihdokset yms.)

Verosuunnittelu varsinaisen tilikauden aikana

Verosuunnittelulla varsinaisen tilikauden aikana tarkoitetaan lähinnä PK-yrityksen sekä sen omistajayrittäjän suunnitelmallisia toimia tilikauden aikana. Useimmiten pääasiallisena tavoitteena on PK-yrityksen eritoten nettovarallisuuden kasvattaminen, jolla taas pyritään vaikuttamaan voitonjakoon osinkojen muodossa. PK-yrityksen nettovarallisuushan on avainasemassa kun määritellään osingonjaon lopullisia verorasituksia ja mitä suurempi nettovarallisuus PK-yrityksellä on, sitä suuremman määrän osinkoa omistajayrittäjät voivat nostaa mahdollisimman matalalla osinkoverorasituksella. Eräs varteenotettava keino nostaa PK-yrityksen nettovarallisuutta on omien toimitilojen ostaminen, jolloin toimitiloilla voi olla huomattavakin vaikutus nettovarallisuuteen.

Usein myös pienemmissä PK-yrityksissä tulee harkittavaksi se, kannattaako omistajayrittäjän maksaa itselleen palkkaa, taikka kannattaako omistajayrittäjän nostaa ainoastaan osinkoa PK-yrityksestä. Tällöin nyrkkisääntönä voitaneen suositella, että omistajayrittäjän kannattaa maksaa itselleen kohtuupalkkaa yrityksen tuloveroprosenttiin saakka, eli siten, että omistajayrittäjän henkilökohtainen ansiotuloveroprosentti on 20 % tienoilla. Tämän jälkeen omistajayrittäjä voi nostaa haluamansa tulot osinkoina, joiden lopullinen verorasitus on yhteydessä PK-yrityksen nettovarallisuuteen ja osakkeen matemaattiseen arvoon. Palkkaa maksettaessa pitää luonnollisesti ottaa huomioon yhtiölle aiheutuvat sosiaaliturvamaksukulut yms.

Mikäli PK-yrityksessä on kyse konsernista, avautuu myös muita verosuunnittelumahdollisuuksia tilikauden aikana, kuten esimerkiksi erinäiset konserniavustukset ja voitonjaot. Konserniavustuksien ja voitonjakojen avulla voitollisen konserniyhtiön (esim. tytäryhtiö) tuloksesta voidaan siirtää osa voitoista samaan konserniin kuuluvaan yhtiöön (esim. emoyhtiö).

Verosuunnittelu tilinpäätöshetkellä

PK-yrityksen verosuunnittelu tilinpäätöshetkellä taas on se klassinen elementti, johon yrityksien verosuunnittelu on usein painottunut. Verolainsäädännön kehittymisen myötä yrityksien mahdollisuudet verosuunnitteluun tilinpäätöshetkellä ovat kuitenkin huomattavasti pienentyneet ja pääpainon tulisi nykyään siksi olla tilikauden aikana tapahtuvassa verosuunnittelussa. PK-yrityksellä on kuitenkin edelleen käytettävissä joitakin vaikuttamismahdollisuuksia tulokseen tilinpäätöshetkellä. Käytännössä tämä tarkoittaa menojen huomioimista ja jaksottamista; tilikauden menoja voidaan käyttää joko tilikauden menona tai aktivoida taseeseen. PK-yrityksellä on myös eräitä vaihtoehtoja liittyen tulojen jaksottamiseen.

Tilinpäätöshetkelle ajoittuvassa verosuunnittelussa voidaan myös pyrkiä pohtimaan PK-yrityksen lähinnä käyttöomaisuudesta tehtäviä poistoja, jotka voidaan tehdä joko tilinpäätöshetkellä, taikka sitten poistot voidaan hyllyttää myöhemmin hyödynnettäväksi. Mahdollisten poistojen hyödyntäminen on kannattavaa etenkin jos PK-yrityksen tulos tulisi tappiolliseksi poistojen hyödyntämisen myötä. On toki huomioitava sekin, että elinkeinoverolaki määrittää enimmäispoistojen määrän, eli PK-yritys ei voi tilinpäätöshetkellä rajattomasti hyödyntää poistoja.

Verosuunnittelu erityisjärjestelyissä

Verosuunnittelulla erityisjärjestelyissä tarkoitetaan verolainsäädännön luomia verosuunnittelumahdollisuuksia liittyen muun muassa yritysjärjestelyihin sekä sukupolvenvaihdoksiin. Verosäännökset elinkeinoverolaissa, tuloverolaissa sekä perintö- ja lahjaverolaissa ovat tuoneet sen mahdollisuuden, että tietyissä tilanteissa yrityksen osakkeiden luovutukset voivat olla verovapaita. Esimerkki voinee hieman valaista tätä: tiettyjen edellytysten vallitessa, PK-yritys voi myydä omistamansa käyttöomaisuusosakkeet (esim. tytäryhtiön osakkeet) ilman, että luovutuksesta koituu verorasitteita osakkeet myyvälle PK-yritykselle. Myös muita yritysjärjestelyitä on mahdollista toteuttaa verovapaasti tilanteissa, joissa verolainsäädännön asettamat edellytykset verovapaudelle toteutuvat.

Perintö- ja lahjaverolain myötä myös PK-yrityksen sukupolvenvaihdokset ovat mahdollista suorittaa verovapaasti, tai vähintään hyvinkin kevyellä verorasitteella.

On toki huomioitava, ja vahvasti korostettava, että verosuunnittelumahdollisuudet erityisjärjestelyissä vaativat useimmiten huomattavan määrän aikaa; laadultaan hyvät ja asianmukaiset erityisjärjestelyt vaativat paljon etukäteissuunnittelua. Ennen varsinaista järjestelyn toteuttamista on myös hyvin suositeltavaa ottaa ns. vakuutus järjestelylle, eli hakea ennakkoratkaisua verottajalta liittyen järjestelyn verotuksellisiin seikkoihin.

Jälkipohdintaa

Lopuksi, kun kerran aihepiiri on Suomessa kohtalaisen kiistelty verosuunnittelu, täytyy ko. artikkelissa parilla sanalla huomioida myös verosuunnittelun rajat, jotka ikävä kyllä verolainsäädännön ja oikeuskäytännön myötä ovat tietyiltä osin suhteellisen häilyvät. Kuten yllä on käynyt ilmi, verosuunnittelu itsessään ei ole laitonta. Ottaen myöskin huomioon sen, että osakeyhtiön pääasiallisiin tehtäviin lukeutuu voiton tuottaminen, on se myös luonnollista, että verorasitusta pyritään optimoimaan mahdollisimman kevyeksi.

Veronkiertämissäännöksen myötä tietyt järjestelyt voidaan kuitenkin sivuuttaa, mikäli verottaja pystyy osoittamaan, että järjestelyn tarkoituksena on pääasiallisesti ollut verojen kiertäminen. Tämän kaltaiset ongelmatilanteet ovat usein liittyneet PK-yrityksen intressipiirissä tapahtuneisiin järjestelyihin ja hinnoittelukysymyksiin. PK-yrityksien tulee myös olla varovaisia mitä tulee yritysjärjestelyihin, joissa suoritetaan useita järjestelyitä edestakaisin/peräkkäin hyvinkin lyhyen aikavälin sisällä. Olennaiseksi nyrkkisäännöksi voidaankin todeta, että tietyn järjestelyn taustalla tulee aina olla liiketaloudellinen peruste, eli järjestely toteutetaan pääasiallisesti varsinaisen liiketoiminnan edun johdosta.

Kuten yllä kuitenkin on jo todettu, voivat PK-yritys ja omistajayrittäjä vähentää mahdollista epävarmuutta tietyn järjestelyn/menettelyn lainmukaisuudesta pyytämällä ennakkoratkaisua verottajalta. Tämän “vakuutuksen” turvin PK-yritys ja omistajayrittäjä voivat sitten hyvin mielin lähteä toteuttamaan suunniteltua erityisjärjestelyä.

Toimistomme on avustanut PK-yrityksiä useissa kysymyksissä, jotka liittyvät sekä itse yrityksen että omistajayrittäjän verotaakan optimointiin.