Rahoituksen lähteet startup-yrityksille

Tämän lyhyen artikkelin teemana on rahoituksen lähteet startup-yrityksille, joka aiheena sopii erinomaisesti Slush -tapahtuman jälkijunaan. Yritystoiminnan rahoituslähteet jakautuvat pääasiallisesti sekä julkisiin että yksityisiin rahoituslähteisiin. Oivallinen listaus Suomessa toimivista sekä julkisista että yksityisistä sijoittajista löytyy Geektime.com -sivuston ylläpitämästä sijoittajalistauksesta, joka toimii avoimella lähdekoodilla, jonka myötä kaikilla halukkailla on mahdollisuus muokata ko. listausta.

Julkisiin rahoituslähteisiin lukeutuu muun muassa EU-yritysrahastot, ELY-keskukset ja Tekes, jotka pääsääntöisesti myöntävät erinäisiä avustuksia ja lainoja yrityksille. Tulee myös huomioida sekä Sitra että Suomen Teollisuussijoitus, jotka molemmat keskittyvät lähinnä sijoitustoimintaan, joka on verrattavissa yksityisiin pääomasijoittajiin. Toisin sanoen, tällöin Sitra ja Suomen Teollisuussijoitus pääsääntöisesti edellyttävät itselleen tiettyä omistusta startup-yrityksestä, johon he sijoittavat. Mahdolliset sijoitukset tehdään täten pääsääntöisesti oman pääoman ehtoisesti.

Mitä taas tulee yksityisiin rahoituslähteisiin, on eri rahoituslähteiden kirjo huomattava. Alla listataan esimerkinomaisesti tavallisimmat yksityiset rahoituslähteet huomioimatta startup-yrittäjän omaa perhettä ja omia ystäviä (ns. 3Fs – Family, Friends and Fools):

Ensinnäkin tulee huomioida pääomasijoittajat, jotka sijoittavat yrityksiin, joiden kehitysmahdollisuuksien sijoittaja uskoo olevan hyvät. Tarkoituksena on antaa yritykselle lisäarvoa ja edistää yrityksen arvonnousua. Pääomasijoittajan tarkoituksena ei ole jäädä yritykseen pysyväksi omistajaksi, vaan tämä pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaan. Pääsääntöisesti pääomasijoitukset tehdään oman pääoman ehtoisesti. Tämä tapahtuu yleensä merkitsemällä osakkeita, esimerkiksi sijoittajalle suunnatussa osakeannissa. Joskus pääomasijoituksen välineenä käytetään myös lainoja sekä välirahoitusinstrumentteja, joista on tarkemmin selostettu artikkelissamme Yrityksen rahoitus.

Toiseksi, myöskin bisnesenkelit sijoittavat yksityishenkilöinä kasvuyrityksiin pääsääntöisesti oman pääoman ehtoisesti. Tämän myötä bisnesenkeli otetaan useimmiten mukaan osakkeita merkitsemällä, eli suunnatun osakeannin kautta.

Kolmanneksi tulee myös huomioida joukkorahoitus, joka alati tulee suositummaksi rahoitusvaihtoehdoksi etenkin startup-yrityksille. Puhtaasti suomalaisia joukkorahoitusalustoja ovat Invesdor sekä Mesenaatti. Isoja ulkomaisia tekijöitä ovat ainakin Kickstarter sekä Indiegogo. Ylimalkaan kaikista rahoitusvaihtoehdoista joukkorahoitus on varsin kiinnostavassa kehitysvaiheessa ja muun muassa Suomessa on valmisteilla kokonaan uusi laki koskien joukkorahoitusta, joka arvioiden mukaan astuu voimaan kesän 2016 aikana.

Neljäntenä – ja niin sanottuna Grande Finalena – on IPO, eli kansan kielellä pörssilistautuminen. Tällöin yrityksen osake otetaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi yrityksen valitsemalla pörssilistalla. Listautuminen toteutetaan tavallisesti järjestämällä osakeanti tai osakemyynti yhtiön omistuspohjan laajentamiseksi ja lisärahoituksen hankkimiseksi. Tässä vaiheessa alun perin startup-yrittäjänä aloittaneella henkilötaholla alkaa olla ns. hyvin pullat uunissa.