Startup-yrityksen rahoitus­tavat

Startup-yrityksen rahoitustavat on aiheena alati ajankohtainen ja toiminnassamme kohtaamme hyvinkin usein startup-yrittäjiä, jotka tiedustelevat vaihtelevissa määrin kyseessä olevasta aiheesta. Se on myös luonnollista – kuuluhan omistajan valtaan yrityksen rahoitustavasta päättäminen. Mikäli tavoitteena on nopea kasvu, vaatii se myös huomattavia varoja, joita omistajalla ei välttämättä ole. Tällöin tyypillisin tapa nopeasti laajentaa startup-yrityksen toimintaa on ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen – useimmiten täten riskirahoituksen muodossa.

Sekä startup-yrityksen omistajan sisäiset rahoitukset sekä ulkopuolisten riskisijoittajien rahoitukset lukeutuvat startup-yrityksen rahoituksen elinkaareen. Tällöin voidaan yleisellä tasolla puhua kuudesta eri rahoituskierroksesta taikka -tavasta, joiden avulla startup-yritys voi elinkaarensa aikana kerätä varoja toimintaansa varten. Nämä ovat lyhykäisyydessään seuraavat:

1) Ajatusvaihe (eng. Idea Stage), jolloin startup-yrityksen liiketoiminta-ajatus sekä -malli ovat vasta kehitteillä ideatasolla. Tällöin varsinaista yritystä ei vielä ole perustettu ja ainoa mukana oleva henkilötaho on tuleva perustaja yksin. Ajatusvaiheen rahoitus tulee luonnollisesti tällöin itse perustajalta, eli perustaja rahoittaa tarvittavissa määrin. Tässä vaiheessa aloitetaan varsinaisen arvon luominen tulevalle startup-yritykselle.

2) Kumppanivaihe (eng. Co-Founder Stage), jolloin alun perin yksin aloittanut henkilötaho ottaa toimintaan mukaan toisen yhtiökumppanin, joka myös tällöin useimmiten tuo vaihtelevan määrän rahoitusta mukanaan. Useasti myös mukaan tuleva yhtiökumppani saa työpanostaan vastaavan osuuden perustettavasta/perustetusta yhtiöstä. Tässä vaiheessa on useasti siirrytty ajatustasolta konkreettiseen tuotteeseen taikka palveluun (ns. prototyyppiin).

3) Perhe ja tuttavat-kierros (eng. Family and Friends Round) onkin sitten luonnollinen jatke edellä mainituille kohdille 1 ja 2. Kuten nimikin ilmentää, on siis kyse siitä, että tässä vaiheessa yhtiön perustajat pyrkivät keräämään lisärahoitusta omilta perheiltään ja tuttaviltaan, jotka vastineeksi saavat pienempiä osuuksia perustettavasta/perustetusta yhtiöstä. Kun kerran on kyse perheestä ja tuttavista, lienee oletus se, että he eivät vaadi rahoituksen antamisesta niin suurta vastinetta kuin täysin ulkopuoliset riskisijoittajat. Tässäkin vaiheessa startup-yrityksellä on olemassa oleva prototyyppi kehitetystä tuotteesta taikka palvelusta, mutta sen edelleenkehitys vaatii lisärahoitusta.

4) Bisnesenkeli-kierros (eng. Angel Round), jossa startup-yritys pyrkii seuraavaksi saamaan ns. bisnesenkeliltä jo hieman suurempaa rahoituspottia. Bisnesenkelillä ymmärretään yksityishenkilöä, joka sijoittaa listaamattomaan yritykseen, jolla katsoo olevan hyvää kasvupotentiaalia. Vastineeksi ajankäytöstään, antamista varoistaan sekä asiantuntemuksestaan bisnesenkeli ottaa yleensä suuremman osuuden kuin kohdassa 3 selostetut perhejäsenet ja muut tuttavat.

5) Pääomasijoituskierros (eng. Venture Capital Round) taas ajoittuu useimmiten sille hetkelle, jolloin startup-yrityksellä on ensimmäinen julkaistu versio tuotteesta taikka palvelusta ja sillä on jo selkeä asiakaskunta. Toisin sanoin, tässä vaiheessa on jo jonkin verran kassavirtaa. Pääomasijoittamisella tarkoitetaan sijoitusten tekemistä sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti, jolloin startup-yrityksen tulee aina huomioida ja pitää mielessä, että pääomasijoittajan tärkein tavoite on saada sijoitukselleen mahdollisimman suuri taloudellinen voitto irtautumisvaiheessa. Ensimmäistä rahoituskierrosta kutsutaan yleensä rahoituskierros A taikka yksinkertaisesti rahoituskierros 1 (eng. Series A), jonka jälkeen startup-yritys voi käynnistää uusia rahoituskierroksia (eng. Series B, C ym.) sitä mukaan kun liiketoiminta kasvaa. Pääomasijoitukset voivat myös ajoittua startup-yrityksen eri kehitysvaiheisiin, jolloin voidaan puhua mm. a) siemenvaiheesta, b) kehitysvaiheesta sekä c) kasvuvaiheesta.

6) Pörssilistautuminen (eng. IPO) onkin sitten startup-yrityksen elinkaaren huipentuma – jos tässä vaiheessa yritystä voi enää kutsua startup-yritykseksi. Joka tapauksessa, tässä vaiheessa startup-yritys on vakiinnuttanut liiketoimintansa omalla segmentillään ja päättää lisärahoituksen keräämiseksi listautua pörssiin, jolloin myös muut ulkopuoliset sijoittajat voivat ostaa ja myydä startup-yrityksen osakkeita. Tässä vaiheessa moni startup-yritykseen alkuvaiheessa sijoittanut taho pyrkii myymään omat osakkeensa, jolloin osakkeet myyvä sijoittaja saanee varsin hyvän tuoton alkuperäiselle sijoitukselleen.

Modernit ajat sekä erinäiset uudistukset ovat myös tuoneet uusia elementtejä startup-yrityksen rahoituksen keräämiseen, joista tärkeimpänä tulee mainita pääomitusperusteinen joukkorahoitus (eng. Crowdfunding). Kyseessä on hyvinkin samankaltainen rahoituskeino kuin enkelirahoitus tai pääomasijoitus. Pääomitusperusteisen joukkorahoituksen avulla startup-yritys voi esim. rahoittaa tiettyä hanketta antamalla yksityissijoittajille osakkeita vastineeksi.

Kuten edellä mainitut kohdat osoittavat, on startup-yrityksellä useita eri vaihtoehtoja rahoituksen keräämiseksi riippuen luonnollisesti myös itse liikeideasta sekä missä elinkaarivaiheessa startup-yritys on. Joka tapauksessa menestykseen tähtäävän startup-yrityksen tulee tarkoin suunnitella sen rahoitus. Rahoituksen saamista helpottaa merkittävästi se, että startup-yrityksellä on alusta alkaen selkeä omistaja- ja rahoitusrakenne. Mitä monimutkaisempi omistaja- ja rahoitusrakenne startup-yrityksellä on, sen vaikeampaa jatkorahoituksen saaminen on. Jokaisen startup-yrityksen tulisi jo toiminnan alkuvaiheesta lähtien sisäistää tämä nyrkkisääntö.