Startup-yritys ja osakas­sopimus – Osa II

Osakassopimus on olennainen osa yrityksen sekä osakkeenomistajien strategiaa. Olen edellisessä kirjoituksessa 31.3.2015 käsitellyt osakassopimuksen yleiset lähtökohdat ja osakassopimuksen tarkoituksen. Sen lisäksi ensimmäisessä osassa on selostettu eräistä olennaisista osa-alueista, jotka tulee aina ottaa huomioon osakassopimusta laadittaessa.

Tässä toisessa osassa tulen keskittymään jäljellä oleviin osa-alueisiin, eli immateriaalioikeuksien suojelemiseen, osakkeenomistajan lähtöön yrityksestä, osakkeiden luovutustilanteisiin sekä salassapito- ja kilpailukieltomääräyksiin.

Esitysjärjestystä noudattaen, ensimmäisenä vuorossa on immateriaalioikeudet. Osakassopimuksessa tulee ehdottomasti sopia pelisäännöistä liittyen immateriaalioikeuksien suojelemiseen ja hyödyntämiseen. Tällöin on olennaista, etenkin teknologiayritysten suhteen, että kaikki yrityksen toiminnassa syntyvät immateriaalioikeudet kuuluvat yksinomaan itse yritykselle. Pääasiallinen ajatus tämän takana on se, että tietyissä tapauksissa yrityksen immateriaalioikeudet ovat koko liiketoiminnan elinehto ja ainoa tosiasiallinen pääoma, jolloin tulee varmistua siitä, että yritys aina ehdotta voi hyödyntää niitä.

Osakassopimuksessa tulee myös huomioida se tosiseikka, että useimmiten jossain vaiheessa jokin yrityksen osakkeenomistajista päättää lähteä yrityksestä. Tällöin osakassopimuksessa tulee määritellä miten tämä tapahtuu ja miten yritykseen jäävät osakkeenomistajat voivat hankkia lähtevän osakkeenomistajan osakkeet. Näissä tilanteissa hyödynnetään usein ns. ”good leaver” ja ”bad leaver”-käsitteitä. Mikäli lähtevä osakkeenomistaja lähtee epäasiallisen käytöksen vuoksi, voidaan hänet katsoa huonoksi lähtijäksi (esim. yrityksen kanssa solmittu työsopimus purettu sen johdosta), jolloin muut osakkeenomistajat voivat lunastaa hänen osakkeet esimerkiksi osakkeiden merkintähintaan. Mikäli taas lähtevä osakkeenomistaja lähtee omasta tahdostaan ja muiden osakkeenomistajien suostumuksella, voidaan hänet luokitella hyväksi lähtijäksi, jolloin hänen osakkeet voidaan lunastaa markkinahintaan.

Lähtevän osakkeenomistajan osakkeiden lunastuksesta tullaan luonnollisesti osakassopimuksen määräyksiin itse osakkeenluovutuksista. Tavallisiin määräyksiin lukeutuu muun muassa, että osakkeenomistaja ei saa ilman muiden osakkeenomistajien suostumusta luovuttaa osakkeitaan ja että mihin hintaan sekä miten yrityksen osakkeet tulevaisuudessa mahdollisesti luovutetaan. Voi myös olla, että ensisijaisena ehtona etenkin startup-yrityksen alkuaikoina on osakkeiden siirtokielto (ns. “lock-up” -ehto). On myös tavallista vaatia osakkeiden luovutuksensaajalta sitoumusta siitä, että luovutuksensaaja sitoutuu osakkeenomistajien väliseen osakassopimukseen.

Osakassopimuksessa voidaan myös määrätä osakkeiden sekä myötämyyntivelvollisuudesta (ns. ”drag-along” -ehto) että myötämyyntioikeudesta (ns. ”tag-along” -ehto).

Myötämyyntivelvollisuuden myötä kaikkien osakkaiden on myytävä osakkeensa, mikäli osakkeenomistajien enemmistön tahto on myydä osakkeensa. Tällöin myös enemmistön tulee hyväksyä mahdollinen ostotarjous. Myötämyyntioikeudella taas tarkoitetaan, että mikäli yksi tai useampi osakkeenomistaja neuvottelee yrityksen osakkeiden enemmistön myymisestä ulkopuoliselle, tulee kaikilla osakkeenomistajilla olla oikeus samoin ehdoin samaan mahdollisuuteen.

Mitä taas startup-yrityksen osakassopimuksessa tulee huomioida siinä vaiheessa kun mukaan kuvioon tulee se kauan haaviteltu pääoma- taikka enkelisijoittaja? Tällöin osakassopimuksen avainehtoihin lukeutuu muun muassa ns. vesting -ehto, jonka avulla pyritään sitouttamaan startup-yrittäjä tekemään työtä sijoittajan toivomalla tavalla. Tällöin puhutaan usein ns. “vapaista osakkeista”, joiden määrä kasvaa sitä myötä kuin tietty aika kuluu taikka startup-yritys saavuttaa tietyn ennalta asetetun tavoitteen. Vapailla osakkeilla taas tarkoitetaan tarkemmin niitä osakkeita, joista yrittäjän ei tarvitse luopua, mikäli hän jää yrityksen päivittäisestä työskentelystä pois. Vesting -ehdolla turvataan toisin sanoen startup-yrityksen jatkomahdollisuudet myös tilanteissa, joissa yksi startup-yrittäjistä pyrkii irtautumaan yrityksestä. Tällöin irtautuneen osakkaan osakkeet voidaan siirtää mahdolliselle seuraajalle tai muille osakkaille, jotka haluavat jatkaa yhtiön täysipainoista eteenpäin viemistä.

Lopuksi on myös olennaista sopia osakkeenomistajia velvoittavista salassapitomääräyksistä, kilpailukiellosta sekä yrityksen työntekijöiden saalistuskiellosta. Näillä määräyksillä pyritään estämään se, että yrityksen liike- ja muut salaisuudet pääsevät ulkopuolisten tietoon ja että mahdollisesti lähtevät osakkeenomistajat eivät heti pääse hyödyntämään osaamistaan toisen yrityksen kanssa. Työntekijän saalistuskiellolla taas varmistetaan se, että lähtevä osakkeenomistaja ei ota mukaansa yritykselle arvokkaita työntekijöitä.

Loppupäätelmänä voitaneen esittää, että, kuten tässä ja edellisessä kirjoituksessa on käynyt ilmi, voidaan osakassopimuksella määrätä monesta yritykselle olennaisesta seikasta. Osakassopimus voi luonnollisesti myös olla jopa suullinen, mutta vahva suositus on kuitenkin laatia kirjallinen osakassopimus. Osakassopimuksen voi aina laatia itse, mutta jotta kaikki mahdollisesti relevantit osa-alueet varmuudella käsitellään, katsoisin sen olennaiseksi, että juridisesti pätevä henkilö joka tapauksessa lukee läpi osakassopimuksen sen valmistuttua. Hyvä ja kattava osakassopimus vähentää osakkeenomistajien paineita, jolloin osakkeenomistajat voivat huoletta keskittyä liiketoiminnan pyörittämiseen tietäen, että yrityksen pelisäännöt ovat kaikille osapuolille selkeät.

Lopuksi, kiinnostuitko osakassopimuksen laatimisesta? Älä tällöin epäröi ottaa yhteyttä meihin.

Lue lisää

Startup-yritys ja osakassopimus – Osa I