Tulevat verouudistukset yrittäjille

Hallitus kaavailee tämän syksyn budjettiriihessä useita helpotuksia yrityksille sekä kannustimia yrittäjyyteen.

Taloudellisesti arvioituna suurin keinoista on investointivarauksen käyttöönotto, jossa yritys voisi tehdä verotettavasta voitostaan varauksen. Jos varaus käytetään tietyn ajan kuluessa investointeihin, ei varauksen määrästä tarvitse maksaa veroa lainkaan. Suomeen on suunniteltu Ruotsin mallin käyttöönottoa, jossa varauksen suuruus on enintään 25 % yrityksen voitosta ja se on tuloutettava kuuden vuoden sisällä.

Mikäli investointivaraus halutaan voimaan jo ensi vuoden alusta, on päätös varauksesta tehtävä syksyn budjettiriihessä. Budjettineuvotteluista odotetaan vaikeita investointivarauksen osalta, sillä varauksen käyttöönotto lykkäisi yritysten verotusta ja siirtymävaiheen hintalappu voisi nousta 0,5-1 miljardin euron suuruusluokkaan tilanteessa, jossa pelivaraa hallituksella on ainoastaan 0,1-0,2 miljardia euroa.

Toinen selvästi merkittävämpi kädenojennus etenkin pienille alle 500 000 euron liikevaihdon yrityksille on vuodenvaihteessa voimaan tuleva arvonlisäveron uudistus. Ns. maksuperusteisessa arvonlisäverotuksessa uudistuksen piiriin kuuluvat yritykset suorittaisivat myynnin arvonlisäveron valtiolle vasta siltä kalenterikuukaudelta, kun myyjä on saanut ostajalta maksun. Nykyisessä käytännössä arvonlisävero on tilitettävä valtiolle pääsääntöisesti tavaran toimittamis- tai palvelun suorittamisajankohdan mukaan. Usein – etenkin maksuaikojen pidennyttyä – maksut eivät ole kuitenkaan saapuneet yrityksen tilille tarpeeksi ajoissa ja arvonlisäverot ovat jääneet tilittämättä oikea-aikaisesti. Uudistus on tervetullut myös oman asiakaskokemuksemme perusteella, etenkin kun yritysten välisissä kaupoissa maksajakin odottaa usein omia rahojaan omilta asiakkailtaan. Uuden maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtyisi VM:n arvion mukaan noin 190 000 yritystä ja se lykkäisi verotulojen kertymää ensimmäisenä vuonna noin 100 miljoonan euron verran.

VM kaavailee myös yrittäjävähennyksen käyttöönottoa osana yrittäjyyteen kannustamista. Yksityisliikkeet ja henkilöyhtiöt sekä maa-, metsä- ja porotalouden harjoittajat voisivat vähentää 5% elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta, kun tulos otettaan huomioon luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa. Lakiesitysluonnos yrittäjävähennyksestä on edennyt jo lausuntokierrokselle ja yrittäjävähennyksen käyttöönoton arvioidaan maksavan valtiolle noin 128 miljoonaa euroa.