Uusi liikesalaisuuslaki

Tasavallan presidentin 10.8.2018 vahvistamalla ja 15.8.2018 voimaan tulleella uudella liikesalaisuuslailla on pantu täytäntöön EU:n liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. Liikesalaisuuksia koskeva sääntely on ennen uuden lain voimaantuloa ollut hajautettu useisiin eri lakeihin, joka on hankaloittanut kokonaiskuvan luomista. Uuden liikesalaisuuslain myötä liikesalaisuuksia sääntelevät lait on nyt kuitenkin koottu yhteen lakiin. Laki antaa lähtökohtaisesti liikesalaisuuden haltijalle paremman suojan sekä laajemmat oikeussuojakeinot mahdollisten loukkaustilanteiden varalta.

Ennen uuden lain voimaantuloa liikesalaisuuden suoja on perustunut ensisijaisesti rikoslainsäädännön varaan. Uudistuksen myötä liikesalaisuuksien suojaa parannetaan tarjoamalla tehokkaammat siviilioikeudelliset keinot liikesalaisuuksien väärinkäytösten estämiseksi.

Uuden liikesalaisuuslain keskeisin sisältö kohdistuu liikesalaisuuden määritelmään, säännöksiin koskien liikesalaisuuden oikeudetonta hankkimista ja/tai käyttämistä sekä säännöksiin loukkaustilanteiden varalta. Edellä lueteltuja osa-alueita käsittelemmekin seuraavaksi.

Liikesalaisuuden määritelmä

Liikesalaisuuslain 2 §:ään on lisätty liikesalaisuuden määritelmä, jonka myötä kolmen erillisen edellytyksen on täytyttävä, jotta tieto katsotaan liikesalaisuudeksi.

Liikesalaisuuden on ensinnäkin oltava salassa pidettävä tieto, eli käytännössä kyseeseen ei voi tulla tieto, joka on yleisesti tunnettu. Lähtökohtaisesti myös tieto, joka perustuu ammattitaitoon on suljettu pois liikesalaisuuden määritelmästä, mutta tämänkaltaisen tiedon tosiasiallinen luonne tulee kuitenkin aina tapauskohtaisesti arvioida.

Toiseksi liikesalaisuudella on oltava taloudellinen arvo sen johdosta, että tieto on salainen. Toisin sanoen, liikesalaisuudella tulee olla tietty taloudellinen merkitys liikesalaisuuden haltijalle.

Kolmanneksi liikesalaisuuden haltijan on tullut ryhtyä kohtuullisiin toimiin tiedon salassa pitämiseksi tämän tarkoittaen liikesalaisuudeksi luokiteltavan tiedon luottamuksellista käsittelyä. Ko. osa-alueen osalta liikesalaisuuslaki ei sisällä tarkempia määräyksiä, mutta on oletettavaa, että tämän edellytyksen täyttymisen liikesalaisuuden haltija voi osoittaa mm. salassapitosopimusten avulla.

Yleisellä tasolla voidaan joka tapauksessa todeta, että liikesalaisuudet voivat esiintyä hyvin monentyyppisissä muodoissa. Näin ollen liikesalaisuuksiksi voidaan luonnehtia tietoja koskien hinnoittelua, lähdekoodeja, testituloksia, liikeideoita, valmistustietoja, markkinaselvityksiä, kilpailija-analyysejä, asiakasrekistereitä, alihankkijatietoja, talousennusteita sekä yritysten hallinnollis-organisatoriset tietoja.

Säännökset liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta/käyttämisestä

Liikesalaisuuslain 3 §:ssä säädetään siitä, milloin liikesalaisuuden hankkiminen on tapahtunut luvattomasti taikka milloin se on hankittu hyväksyttävällä tavalla. Liikesalaisuutta ei saa hankkia muun muassa luvattomasti kopioimalla, anastamalla taikka havainnoimalla liikesalaisuuden haltijan asiakirjoja tai materiaaleja. Hyväksyttävää on kuitenkin esimerkiksi havainnoida, tutkia, purkaa tai testata markkinoilla saatavilla olevia tuotteita ja siten hankkia liikesalaisuuden alaista tietoa (ts. käänteismallinnus, eli reverse engineering, on sallittu keino hankkia liikesalaisuus).

Ennen uuden liikesalaisuuslain voimaantuloa luvatonta käyttöä ja ilmaisua on säännelty sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta annetussa laissa, jossa käyttö ja ilmaisu on ollut kiellettyä edellyttäen, että henkilö on toiminut vahingoittaakseen toista tai hankkiakseen itselleen tai toiselle etua. Uudessa laissa vahingoittamis- ja hankkimistarkoitus on poistunut ja näin ollen liikesalaisuuden haltijan suojaa on parannettu.

Liikesalaisuuslakiin on myös sisällytetty liikesalaisuusdirektiivistä kumpuava pakottava säännös väärinkäytösten paljastamisesta ja sananvapauden käyttämisestä (ts. whistleblowing). Tämän myötä henkilö voi hankkia, paljastaa ja ilmaista liikesalaisuuden, mikäli liikesalaisuuden hankkiminen, ilmaisu, tai paljastaminen on tapahtunut yleisen edun suojaamista varten väärinkäytösten tai laittoman toiminnan paljastamiseksi.

Säännökset loukkaustilanteiden varalta

Liikesalaisuuslailla on parannettu liikesalaisuuden haltijan käytössä olevia oikeussuojakeinoja loukkaustilanteissa. Haltija voi esimerkiksi vaatia käyttökorvausta, kieltoa taikka vahingonkorvausta. Lain mukaan vahingonkorvauksen lähtökohdaksi tulisi vahingon korvaaminen täysmääräisesti, mikäli loukkaus on tehty tahallisesti tai tuottamuksellisesti.

Liikesalaisuuksiin liittyvät riidat käsitellään vastaisuudessakin pääasiallisesti käräjäoikeudessa. Poikkeuksena edellä mainitulle ovat tilanteet, joissa vastaajana on yritys taikka elinkeinonharjoittaja. Näissä tilanteissa kanne voidaan nostaa markkinaoikeudessa. Uuden liikesalaisuuslain myötä on siis luotu rinnakkaiset riidanratkaisuprosessit, joka ratkaisuna on varsin harvinainen.

Mikäli täten uusi liikesalaisuuslaki kiinnostaa aihepiirinä, älä epäröi ottaa yhteyttä meihin. Vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.