Alustatyöntekijöiden oikeuksia koskevan direktiivin valmistelu etenee

Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus direktiiviksi työolojen parantamisesta alustatyössä (”alustatyödirektiivi”) on ottanut kesäkuussa 2023 askeleen lähemmäs hyväksymistä neuvoston vahvistettua yleisnäkemyksensä direktiivistä, jota Euroopan komissio alun perin ehdotti joulukuussa 2021. Neuvoston yleisnäkemyksen toimittamisen jälkeen sen on tarkoitus aloittaa neuvottelu alustatyödirektiivin tarkemmasta sisällöstä yhdessä parlamentin kanssa.

Alustatyödirektiivin tavoitteena on tuoda selkeyttä niin sanottuun alustatyöhön, jolla tarkoitetaan työtä välittävän digitaalisen alustan välityksellä organisoitua yksityishenkilön tekemää työtä. Vastaavanlainen yksityishenkilön työpanokseen nojaava yritystoiminta ei sinänsä ole lainkaan uusi ilmiö, onhan esimerkiksi toiminimellä tapahtuva pienyrittäminen ollut jo pitkänaikaa yleistä samoin kuin kevytyrittäjyyden lisääntyminen. Se miksi nimenomaan alustatyön on katsottu vaativan taustalleen sääntelyä, on sen poikkeuksellisen nopea kasvu ja erityispiirteet, jota digitaaliset alustat tuovat mukanaan perinteisiin työllistäjiin verrattuna. On arvioitu, että EU:ssa asuu jo yli 28 miljoonaa alustojen kautta töitä tekevää henkilöä, joista noin 5,5 miljoonaa on luokiteltu virheellisesti itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi.

Alustatyödirektiivin pääpiirteet

Alustatyödirektiivin on lähtökohtaisesti tarkoitus koostua viidestä eri luvusta, jotka keskittyvät parantamaan 1) alustatyöntekijöiden työoloja, 2) alustatyötä tekevien henkilöiden henkilötietojen suojaa sekä 3) alustatyön läpinäkyvyyttä ja oikeussuojaa. Sanotut tavoitteet pyritään saavuttamaan määrittelemällä alustatyötä tekevän henkilön tosiasiallinen ammattiasema ja täten turvata kyseiseen ammattiasemaan kuuluvat oikeudet (II luku), rajoituksilla automatisoitujen seuranta- tai päätöksentekojärjestelmien käyttöön (mukaan lukien tekoälyn käyttö, III luku) sekä edellyttämällä alustatyötä välittäviltä digitaalisilta alustoilta raportointia viranomaisille (IV luku) ja viestintäkanavan luomista alustatyötä tekevien keskinäiselle viestinnälle (V luku).

Vaikka alustatyödirektiivi ei artiklojen lukumäärällä mitattuna ole mitenkään poikkeuksellisen laaja, voidaan kunnianhimoisista tavoitteista sekä jo tässä vaiheessa hahmotelluista keinoista huomata, että se olisi voimaantullessaan oikeudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä.

Alustatyödirektiivin keskeiset vaikutukset

Selvästi keskeisimpänä uutena säännöksenä voidaan pitää alustatyödirektiivissä ehdotettuja ammattiasemaa koskevia artikloja. Direktiivi asettaa ensinnäkin jäsenvaltioille velvollisuuden todentaa ja varmistaa alustatyötä tekevän henkilön tosiasiallisen aseman suhteessa digitaaliseen alustaan. Tätäkin merkittävämpi ehdotus on soveltaa oikeudellista olettamaa siitä, että osapuolten välinen suhde oletetaan työsuhteeksi, jos vähintään kolme seuraavasta seitsemästä kriteereistä täyttyy:

• digitaalinen alusta määrittää työstä maksettavan korvauksen tasolle ylärajan;
• digitaalinen alusta asettaa työtä tekevälle henkilölle ulkoista olemusta, käyttäytymistä palvelun vastaanottajaa kohtaan tai työn suorittamista koskevia erityissääntöjä;
• digitaalinen alusta valvoo työn tekemistä;
• digitaalinen alusta rajoittaa työtä tekevän organisointivapautta, sisältäen rajoituksen vapauteen valita työajat tai poissaolojaksot
• digitaalinen alusta rajoittaa työtä tekevän organisointivapautta, sisältäen rajoituksen vapauteen hyväksyä tai hylätä työtehtävät;
• digitaalinen alusta rajoittaa työtä tekevän organisointivapautta, sisältäen rajoituksen vapauteen käyttää alihankkijoita tai sijaisia;
• digitaalinen alusta rajoittaa mahdollisuutta asiakaskunnan hankkimiseen tai kieltää tekemästä töitä muille tahoille.

Olettaman voimaantulolla olisi laajoja vaikutuksia, sillä sanotuista kohdista monet toteutuvat tällä hetkellä erilaisten digitaalisten alustojen kautta työtä tarjoavien alustoilla. Jos työtä välittävät digitaaliset alustat haluavat edelleen välttää työsuhteen syntymisen työtä tekevien tahojen kanssa, tulevat ne varmuudella keskittymään omissa sopimuksissaan olettamassa yksilöityjen sopimusmääräysten purkamiseen. Näin toimiessaan digitaaliset alustat heikentävät mahdollisuuksiaan puuttua työtä tekevien toimintaa, mitä on toisaalta esimerkiksi Suomessa ruuan kuljetukseen erikoistuneiden digitaalisten alustojen kohdalla nimenomaan kritisoitu, kun työtä tekevät tahot ovat edelleen vuokranneet työntekoon oikeuttavia tilejä ilman työlupaa toimiville henkilöille merkittävällä katteella.

Muina keskeisinä muutoksina voidaan lyhyesti mainita tietosuoja-asetustakin ((EU) 2016/679) korkeamman suojan asettaminen erityisen arkaluonteisille henkilötiedoille, mikä toteutuu totaali kieltona kerätä esimerkiksi alustatyötä tekevän emotionaalista ja psykologista koskevaa tietoa. Samalla alustadirektiivissä on ylipäänsä automatisoitujen seuranta- ja päätöksentekojärjestelmien myötä tarkoitus ensi kertaa säädellä tekoälyn käyttöä työpaikalla.

Miten alustatyödirektiivin valmistelu etenee seuraavaksi

Kuten jo hiukan aiemmin sivuttiin, Euroopan neuvosto ja parlamentti alkavat seuraavaksi neuvotella keskenään alustatyödirektiivin tarkemmasta sisällöstä. Erityisen paljon näkemyseroja on kohdistunut alustatyödirektiivin luvun II sisältöön, sillä ammattiaseman määrittely vaikuttaa poliittisesti jännitteisimmältä kokonaisuudelta, kun taas III, IV ja V luvuista on jo pitkälti päästy sopuun joulukuussa 2022 neuvoston puheenjohtajavaltiona toimineen Tšekin kompromissiehdotuksessa.

Juuri ammattiaseman määrittelyn voidaan jatkossakin olettaa olevan kaikista haastavin tehtävä, sillä optimaalisessa määrittelyssä tulisi huomioida alustatyötä tarjoavien tahojen kilpailukyvyn ylläpitäminen, lukuisista eri lähtökohdista alustatyötä tekevät tahot sekä julkinen intressi suojata näitä heikommassa neuvotteluasemassa olevia alustatyöntekijöitä. Samaan aikaan on muistettava, että työlainsäädäntöä ei ole EU:n sisällä harmonisoitu, joten myös eri EU:n jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen eroavaisuudet vaikuttavat alustatyödirektiiviin.  

Tätä kirjoitettaessa on mahdotonta varmuudella sanoa, milloin alustatyödirektiivi saadaan voimaan. Samalla on kuitenkin huomioitava, että valmistelu on edennyt aktiivisesti ja neuvoston yleisnäkemyksen myötä yksi välietappi on saavutettu. Alustatyödirektiivin ollessa nimenomaan EU:n direktiivi, edellyttää se vielä voimaantullessaan jokaiselta EU:n jäsenvaltiolta kansallista lainsäädäntöä, jossa direktiivin tavoitteet saatetaan kansallisesti voimaan 24 kuukauden sisällä. Näin ollen, vaikka alustatyödirektiivi mahdollisesti hyväksyttäisiinkin, tulee sen kansallinen soveltaminen ajankohtaiseksi vasta kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.

Lopuksi

Alustatalous ja kevytyrittäjyys ovat teemoja, joita käsittelemme säännöllisesti toimeksiantojemme yhteydessä ja jäämmekin Nordic Law’lla mielenkiinnolla seuraamaan alustatyödirektiivin valmistelua. Jos sinulla heräsi kysymyksiä siitä, mitä uusi direktiivi tarkoittaa omalle liiketoiminnallesi kevytyrittäjiä työllistävänä yhtiönä tai itse kevytyrittäjänä toimivana, älä pelkää ottaa yhteyttä meihin

Artikkelin laadintaan osallistui juristiharjoittelijamme Mikael Huhtala.