Verosuunnittelu osakeyhtiön näkökulmasta

Verosuunnittelu osakeyhtiön näkökulmasta – Miten osakeyhtiötä verotetaan ja mitä verosuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon?

Yritystä perustettaessa, sekä sittemmin myös yrityksen operatiivisessa toiminnassa, on tärkeä tunnistaa

·         mistä kaikesta osakeyhtiö maksaa veroja,

·         miten paljon veroja sen tulee maksaa,

·         millä perustein veroa maksetaan ja

·         milloin verot tulee maksaa.

Verotus ja sen kannalta vaikuttavien toimien järjesteleminen on kiistatta olennainen osa yrityksen taloudellisen päätöksenteon suunnittelua.

Hyvällä verosuunnittelulla yritys, ja myös itse yrittäjä, välttyvät turhien verojen sekä myöhästyneiden verojen viivästyskoron maksamiselta.

Edellisessä veroartikkelissamme käsittelimme yrityksen arvonlisäverotuksen yleisiä lähtökohtia sekä good-to-know-aspekteja, tässä artikkelissa taas pureudumme yrityksen tuloverotukseen. Tulemme tätä seuraavassa artikkelissa keskittymään osakeyhtiön yrittäjän verotukseen, joten nyt keskiössä on osakeyhtiö, osakeyhtiön tuloverotus ja yrityksen verosuunnittelu.

Yleiset lähtökohdat

Omistajayrittäjä (tai muu osakkeenomistaja) ja osakeyhtiö ovat aina kaksi toisistaan erillistä verovelvollista. Edellä sanottu pätee myös silloin, kun yrityksen toiminta rakentuu omistajayrittäjän henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Osakeyhtiötä verotetaan siis erillisenä verovelvollisena, mikä tarkoittaa, että osakeyhtiön tulot sekä omaisuus ja vastaavasti menot sekä velat ovat lähtökohtaisesti erillään yrittäjän varallisuudesta ja verotuksesta.

Osakeyhtiö maksaa yhteisöveroa 20 % osakeyhtiön tilikauden tuloksesta. Verotettava tulo tarkoittaa verovuoden tulosta, josta on vähennetty aikaisimmilta vuosilta vahvistetut mahdolliset tappiot sekä kuluvan verovuoden aikana muodostuneet vähennyskelpoiset kulut. Kuluja voivat olla esimerkiksi yhtiön osakkaalleen ja työntekijöilleen maksetut palkat sekä kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden valmistamisesta taikka varallisuuden hankkimisesta ja säilyttämisestä.

Osakeyhtiön tuloverotuksessa tulolähteitä on kaksi: Elinkeinotulon tulolähde ja maatalouden tulolähde. Jaolla on merkitystä siinä, ettei yhden tulolähteen vahvistettuja tappioita tai verovuoden aikana muodostuneita verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja, voida vähentää toisen tulolähteen tuloista.

Ennakkovero ja ennakkoperintärekisteri

Osakeyhtiö maksaa tuloveroa ennakkoveron muodossa pitkin tilikautta. Silloin kun yritystä ollaan vasta perustamassa, taikka jos aiempia tilikausia ei ole, yhteisövero perustuu yrityksen arvioon koko tilikauden tuloksesta. Täten esimerkiksi yrityksen ensimmäisen tilikauden aikana veron määrä perustuu yrityksen tekemään omaan arvioon tilikauden tuloksesta. Yhteisövero, eli yrityksen tulovero, maksetaan ennakkoveron muodossa ja se perustuu yrityksen arvonlisäverottomaan tulokseen. Arvolisäveroton tulos taas saadaan vähentämällä tuloista aiempien tilikausien tappiot ja kuluvan tilikauden vähennyskelpoiset kulut. Kun uuden yrityksen toiminnasta saatujen tulojen perusteella maksettavat ennakkoverot perustuvat yrityksen omaan arvioon toiminnan tuomista tuloista, on verovuoden aikana tärkeä seurata, miten hyvin arvioi vaikuttaa toteutuvan. Jos näyttää siltä, että tulos poikkeaa Verohallinnolle ilmoitetusta arvioista, kannattaa ennakkoveron määrään hakea muutosta hyvissä ajoin.

Jos kyse on muusta kuin uudesta tai vasta perustettavasta yrityksestä, perustuu ennakkoveron määrä Verohallinnon laskelmiin, jonka Verohallinto toimittaa viimeksi päättyneen verotuksen perusteella. Myös tällöin tilikauden tuloskehitystä on syytä seurata, sillä vähäisetkin muutokset liikevaihdossa saattavat kumuloitua tilikauden aikana, jolloin maksetun ennakkoveron määrä voi osoittautua huomattavan vääräksi verovuoden loppua kohden.

Jäännösvero ja huojennettu viivästyskorko

Jäännösverot, eli tuttavallisemmin ”mätkyt”, määräytyvät maksetun ja maksamattoman veron erotuksesta. Täten, jos yritys on maksanut liian vähän ennakkoveroa, tulevat verot maksettavaksi jälkikäteen jäännösverona. Jäännösverolle maksetaan myös korkoa huojennetun viivästyskoron muodossa. Huojennetun viivästyskoron määrä on 2 % maksamattomasta verosta ja laskenta alkaa verovuoden päättymisen jälkeisen seuraavaan kuukauden jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen.

Tilanteessa, jossa yritys on verovuoden aikana maksanut liian vähän ennakkoveroa, yritys voi vielä välttää jäännösveron suorittamalla oma-aloitteisesti maksamattoman veron osuuden erikseen lisäennakkona. Tämä edellyttää, että yritys tekee itsenäisesti laskelman tulojen perusteella maksetuista veroista sekä suorittaa maksetun ja maksamattoman veron määrän erotuksen ennen verovuotta seuraavan kuukauden loppua. Tällöin huojennettua viivästyskorkoa maksamattoman veron osuudelle ei kerry lainkaan, eikä mätkyjä muodostu.

Jokaisella verovelvollisella on oma verotuksen päättymispäivä, joka merkitään yrityksen verotuspäätökseen, mutta verotus päättyy kuitenkin aina viimeistään 10 kuukautta tilikauden viimeisen kuukauden päättymisestä. Tämän jälkeen muutosta verotukseen voidaan hakea oikaisuvaatimuksella.

Hankintojen, kulujen ja tappioiden vähentäminen

Yritys voi verotuksessaan vähentää erinäistä liiketoimintaa varten tehtyjen hankintojen kustannuksia sekä muun muassa varallisuuden kerryttämisestä ja säilyttämisestä aiheutuneita kuluja. Lähtökohtaisesti yrityskäyttöön hankitun tavaran tai palvelun hinnan sekä yrityskäytöstä syntyneen kulun voi vähentää yrityksen verotuksessa. Vähennyksiin liittyy kuitenkin tiettyjä jaksottamissääntöjä, jotka ovat välttämätöntä tiedostaa yrityksen tulosta laskettaessa. Tässä artikkelissa ei ole mahdollisuutta perehtyä jaksotusta koskeviin sääntöihin.

Lisäksi verotuksessa voidaan hyödyntää edellisten tilikausien vahvistettuja tappioita. Vahvistettujen tappioiden vähentäminen osakeyhtiön verotuksessa perustuu tappiollisen verovuoden veroilmoitukseen, eli toisin sanoen, jos tilikauden tulos on tappiollinen ja jos Verohallinto vahvistaa tappion, voi yritys seuraavien vuosien aikana vähentää tappion määrän verotuksessaan. Yrityksen ei itse tarvitse ilmoittaa vähentävänsä tappiot seuraavana voitollista tulosta tuottavalla verokaudella, vaan Verohallinto vähentää verotuksessa vahvistetut tappiot automaattisesti.

Tappiot vähennetään automaattisesti sen tulolähteen tulosta, jonka toiminnasta ne ovat syntyneet.

Lopuksi

Osakeyhtiön verotusta suunniteltaessa on syytä huomioida elinkeinon harjoittamisen pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus verotuksessa voi siksi osoittautua hyvin hyödylliseksi investoinniksi. Meillä Nordic Law’lla on laaja osaaminen yrityksen verotuksesta ja ammattilaisemme avustavat yrityksiä tehokkaan verotuksen suunnittelussa. Mikäli sinulla on kysymyksiä yrityksesi verotukseen liittyen tai mikäli haluat kartoittaa verotehokkaampien vaihtoehtojen mahdollisuuksia, niin olethan yhteydessä matalalla kynnyksellä – avustamme mielellämme!

Artikkelin laadintaan osallistui juristiharjoittelijamme Charlotta Grandell