Verosuunnittelu sijoittajan näkökulmasta – Osa I

Sanalla ”verosuunnittelu” on perinteisesti ollut huono maine Suomessa ja tämän johdosta yleinen käsityskin on, että kaikenlainen verosuunnittelu on, ellei laitonta, vähintään erittäin kyseenalaista. Tämä on harmillista, sillä verosuunnittelu itsessään on laillista, kunhan kaikissa järjestelyissä noudatetaan voimassaolevaa verolainsäädäntöä. Verosuunnittelu menee veronkierron puolelle vasta kun tietylle järjestelylle annetaan sisältöä vastaamaton muoto, eli toisin sanoin järjestelyn muodolla pyritään peittämään sen todellinen sisältö ja tarkoitus, jolloin useimmiten pyritään joko kokonaan välttämään veroja tai minimoimaan veroja (ns. sisältö ennen muotoa -periaate).

Tavanomainen verosuunnittelu on joka tapauksessa laillista ja myös varsin suositeltavaa etenkin sijoittajan näkökulmasta. Ottaen huomioon sen tosiseikan, että verotus vaikuttaa monella tavalla sijoituksen lopulliseen tuottoon, lienee kaikkien sijoittajien intressissä varmistaa, että käteen jäävä tuotto on mahdollisimman suuri. Tässä yhteydessä ei voi riittävästi korostaa verosuunnittelun merkitystä.

On äärimmäisen suositeltavaa, että verosuunnittelu tehdään aina etukäteen – jälkikäteinen verosuunnittelu on sekä monimutkaisempi että enemmän aikaa vievä prosessi. On myös järkevää hyödyntää alan asiantuntijaa järjestelyjä pohtiessa ottaen huomioon, että usein on kyse verolainsäädännön tulkinnasta. Mikäli tulkinnasta on epävarmuutta, on riski, että yksityishenkilö astuu oikeudelliseen sudenkuoppaan.

Tässä kaksiosaisessa artikkelisarjassa tullaan yleisluontoisesti käsittelemään laajempia osa-alueita, joilla on useimmiten merkitystä sijoittajan lopulliseen verorasitukseen. Nämä osa-alueet ovat:

– kauppojen ajoitus

– edestakaiset osakekaupat

– tappiolla myyminen

– osingonjaon huomioinen osakkeiden hankkimisessa/myymisessä

– lahja- ja perintövero-oikeudelliset näkökulmat

Kaupoista syntyneet myyntivoitot ja/tai -tappiot lasketaan kauppojen ajoituksien mukaan. Tällöin ratkaisevaa verotuksen kannalta on huomioida omaisuuden hankinta- ja myyntiajankohdat. Sijoittajalle on täten olennaista säilyttää kaikki tositteet liittyen tietyn omaisuuserän hankinta-ajankohtaan sekä hankintahintaan. Tämän kaltainen säilyttäminen koskee myös mahdollisia tiliotteita liittyen arvo-osuustileihin, osakekauppoihin yms. Mikäli sijoittajalla on sijoitusasuntoja tulee sijoittajan luonnollisesti säilyttää kaikki kuitit ko. asuntojen mahdollisista kunnostamistoimenpiteistä.

Edestakaisiin osakekauppoihin verottajalla on perinteisesti ollut tiukahko kanta, mikäli osakkeita on myyty avoimen pörssin ulkopuolella. Edestakaisilla osakekaupoilla tarkoitetaan saman osakkeen myymistä ja ostamista lyhyellä aikavälillä. Avoimessa pörssissä sijoittajat saavat tehdä edestakaisia osakekauppoja, mikä on myös vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa vuodelta 2009 (KHO 2009:53). Ratkaisun mukaan verovelvollinen sai vähentää verotuksessaan osakekaupoista syntyneet myyntitappiot, vaikka osti saman määrän samoja osakkeita takaisin seuraavana päivänä. Tämän johdosta edestakaiset osakekaupat ovat hyvinkin käteviä verosuunnittelun työkaluja.

Osakkeiden tappiolla myymisen ja niiden takaisinoston avulla voi alentaa ko. osakkeiden hankintahintaa. Kun myyntitappiot jossain vaiheessa realisoituvat voi sijoittaja verotuksessa vähentää ko. myyntitappiot muista myyntivoitoista ja täten vähentää lopullista verorasitusta. Tulee myös huomauttaa, että vaikkakin avoimessa pörssissä tapahtuvat edestakaiset kaupat lähtökohtaisesti hyväksytään, on suositeltavaa, että edestakaisten kauppojen väliin jätetään päivä tai pari (kts. mm. hyvinkin kiistelty ratkaisu KHO 2012:56, jossa vastoin vuoden 2009 ratkaisua KHO:n enemmistö katsoi, että samana päivänä tehdyt edestakaiset osakekaupat olivat veronkierroksi katsottava järjestely). Tällöin verottajalla on huomattavan hankalaa ryhtyä esittämään väitteitä mahdollisesta veronkierrosta. On myös suositeltavaa, että sijoittaja ei osta takaisin tismalleen yhtä monta osaketta kuin mitä on aiemmin myynyt, jonka lisäksi voi olla asianmukaista, että sijoittaja tekee edestakaisia osakekauppoja ympäri vuoden sen sijaan, että kaikki vuoden edestakaiset osakekaupat ajoittuvat vuoden loppuun.

Edestakaisista osakekaupoista tullaan luontevasti seuraavaan osa-alueeseen, eli omaisuuden myymiseen tappiolla. Tappiolla myymisestä voi olla huomattavaa hyötyä sijoittajalle, vaikkakin tappion aiheutuminen on usein sijoittajan sydäntä kirpaisevaa. Kuten myös eräs sanonta kuuluu, joskus on myytävä tappiolla välttyäkseen suuremmilta tappioilta. Sijoittaja voi verotuksessa vähentää mahdolliset myyntitappiot muista myyntivoitoista. Tämän perusteella sijoittajan hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että omaisuutta kannattaa myydä tappiolla tilanteissa, joissa muun omaisuuden myymisestä on kertynyt verotettavaa tuloa, eli myyntivoittoa. Luonnollisesti sijoittajan tulee varmistua siitä, että tietty myyntitappio on vähennettävissä myyntivoitoista.

Artikkelisarjan seuraavassa osassa tullaan käsittelemään jäljellejääneet osa-alueet, jotka ovat osingonjaon huomioiminen osakkeiden hankkimisessa/myymisessä sekä lahja- ja perintövero-oikeudelliset näkökulmat. Pysy täten linjoilla!

Lue lisää

Verosuunnittelu sijoittajan näkökulmasta – Osa II

Yksityissijoittajan verotuksen pääpiirteistä