Helsingin HAO 6.7.2018 18/0426/3 – Virtuaali­valuuttojen vaihto

Toimistomme on nyt palannut rentouttavilta kesälomilta, jonka myötä palaamme taas tositoimiin ajankohtaisten kirjoitusten muodossa.

Helsingin hallinto-oikeus on 6.7.2018 antanut hyvin kiinnostavan ratkaisun Helsingin HAO 6.7.2018 18/0426/3 koskien virtuaalivaluuttojen vaihtotilannetta. Mainitussa ratkaisussa oli kyse siitä, realisoituuko virtuaalivaluutan arvonnoususta pääomatuloa tilanteissa, jossa henkilö vaihtaa virtuaalivaluuttaa toiseen virtuaalivaluuttaan (ts. kryptotreidaus).

Tausta

Verohallinto oli 6.10.2017 tekemällään ennakkoratkaisulla katsonut, että henkilön vaihtaessa virtuaalivaluuttaa toiseen virtuaalivaluuttaan, kuitenkaan vaihtamatta virtuaalivaluuttoja missään vaiheessa viralliseen valuuttaan, ei henkilölle tilanteessa realisoitunut veronalaista pääomatuloa.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) valitti kuitenkin ennakkoratkaisusta ja vaati, että uutena ennakkoratkaisuna on lausuttava, että hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa hakijalle syntyy vuonna 2018 veronalaista pääomatuloa, kun hän käy kauppaa virtuaalivaluutoilla vaihtaen niitä toisiin virtuaalivaluuttoihin.

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus katsoi ensinnäkin, että vastikkeellisesti hankittujen virtuaalivaluuttojen vaihto toisiin virtuaalivaluuttoihin realisoi virtuaalivaluutan arvonnousun. Virtuaalivaluutan vaihtamisesta syntyvä arvonnousu tulee virtuaalivaluutan omistajan vallintaan vaihtohetkellä, kun omistajalla on mahdollisuus käyttää saamansa arvonnousu esim. uusien virtuaalivaluuttojen hankintaan tai muutoin ottaa voitot omaan käyttöönsä. Ratkaisevaa tilanteessa ei näin ollen ole se, että arvonnousua ei missään vaiheessa muuteta henkilön kotimaan valuutaksi taikka muun maan viralliseksi valuutaksi, vaan se, että henkilö voi disponoida arvonnousua. Arvonnousussa on näin ollen kysymys vaihtotapahtuman johdosta realisoituneesta pääomatulosta.

Virtuaalivaluuttojen lainsäädännöllisestä asemasta hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan, että vaikka virtuaalivaluutoilla ei ole lainsäädännössä virallista asemaa, on sitä kuitenkin pidettävä omaisuutena, jolla on erinäisten aineettomien oikeuksien tavoin lähtökohtaisesti varallisuusarvoa. Hallinto-oikeus katsoi myös toisin kuin Verohallinto ohjeissaan virtuaalivaluuttojen verotuksesta, että virtuaalivaluuttojen käyttöä vaihdannan välineenä ei voida rinnastaa hinnanero- tai muihin johdannaissopimuksiin, joiden nojalla osapuolet maksavat toisilleen sopimuksenmukaisia suorituksia ilman, että mikään varallisuusarvoinen omaisuus vaihtaa omistajaa.

Näkemyksiä ratkaisusta

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisusta on ensinnäkin huomattava, ja vahvasti korostettava, että ratkaisu on pääkysymyksen osalta linjassa Verohallinnon päivitetyn virtuaalivaluuttojen verotusta koskevan ohjeen kanssa, jossa ohjeessa esitetään, että virtuaalivaluuttojen vaihto realisoi verotettavan arvonnousun. Verohallinto on 29.5.2018 päivittänyt em. ohjeen, joka kuitenkin on julkaistu vasta 2.7.2018. Myöhemmin saman viikon aikana Helsingin hallinto-oikeus on antanut ensimmäisen ratkaisun, jossa on jo sovellettu Verohallinnon päivitettyä ohjetta. Lienee sanomattakin selvää, että verovelvollisen oikeusturvan ja verotuksen ennustettavuuden kannalta on varsin kyseenalaista, että ko. asiassa on täten sovellettu ohjeistusta, joka on päivitetty jo alkukeväästä, mutta joka on tullut verovelvollisten tietoon vasta kesän aikana.

Itse ratkaisussa Helsingin hallinto-oikeus joka tapauksessa vahvisti, että virtuaalivaluuttojen vaihto realisoi verotettavan arvonnousun pääomatulon muodossa, joka täten on linjassa Verohallinnon päivitetyn ohjeen kanssa. Helsingin hallinto-oikeus otti kuitenkin myös kantaa mielenkiintoiseen seikkaan realisoituneen pääomatulon verotettavuuteen liittyen. VOVA oli katsonut, että syntynyttä pääomatuloa tulisi verottaa TVL 32 §:n mukaisesti muuna pääomatulona. Hakija oli katsonut, että realisoitunutta pääomatuloveroa tulisi verottaa TVL 45 §:n omaisuuden luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan. Helsingin hallinto-oikeus katsoi, ettei ratkaisun mukaisissa tilanteissa saatuun voittoon ole perusteita olla soveltamatta omaisuuden luovutusvoittoa koskevia säännöksiä.

Näin ollen Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisun perusteella olisi mahdollista soveltaa myös virtuaalivaluuttoihin omaisuuden luovutustappioita koskevia sääntöjä sekä hankintameno-olettamaa. Edellä mainittu poikkeaakin oleellisilta osin siitä, mitä Verohallinto on ohjeissaan lausunut.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kyse on ”ainoastaan” yksittäisestä hallinto-oikeuden ratkaisusta, jonka johdosta Verohallinto ei yleisesti muuta kantaansa. KHO:ssa on kuitenkin vireillä tapaus luovutusvoittosääntöjen soveltamisesta virtuaalivaluuttoihin, jonka lopputulosta jäämme odottamaan suurella mielenkiinnolla.

Lopuksi, jos virtuaalivaluuttojen verotus kiinnostaa, olemme kirjoittaneet ko. aihepiiristä muitakin artikkeleita, joita voit käydä lukemassa verkkosivuillamme:

Bitcoin ja verotus

Virtuaalivaluuttojen verotus – verottajan päivitetty ohje

Tulemme myös jatkamaan ko. aihepiirin tarkastelua, jonka myötä seuraavaksi on luvassa artikkelisarja liittyen virtuaalivaluuttoihin perustuvaan verotarkastukseen ja sen prosessiin. Pysy täten linjoilla!

Kommentaarin laatimiseen osallistui myös toimistomme lakimiesharjoittelija Johan Thodén.