EUT C-295/18 – Euroopan unionin tuomioistuimen tulkinta ’maksupalvelu’ ja ’maksupalvelunkäyttäjä’ käsitteistä

Asia

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) otti tapauksen C-295/18 ennakkoratkaisussa kantaa direktiivin 2007/64/EY (direktiivi) käsitteiden ’maksupalvelu’ ja ’maksupalvelunkäyttäjä’ tulkinnan osalta.

Taustat

Portugalin kansallinen ylioikeus Tribunal da Relação do Porto (TRP) esitti EUT:lle pyynnön ennakkoratkaisusta kysymyksiinsä siitä, miten direktiivin käsitteitä ’maksupalvelu’ ja ’maksupalvelunkäyttäjä’ tulee tulkita. Tulkintaepäselvyys nousi pinnalle tapauksessa, jossa laivayhtiö Mediterranean Shipping Companyn (MSC) avistatiliä oli suoraveloitettu sveitsiläisessä BCP pankissa.

Osapuolten välisessä kiistassa oli kyse maksunsaajan käynnistämistä suoraveloituksista, jotka oli toteutettu maksutililtä, jonka haltija maksunsaaja ei ollut, ja jotka oli toteutettu ilman, että mainitun tilin haltija olisi antanut tähän minkäänlaista suostumusta.

EUT:n ennakkoratkaisu

EUT totesi ratkaisussaan TRP:n ensimmäisen kysymyksen osalta, että direktiivin 2 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että suoraveloitukset, jotka suoritetaan maksunsaajan aloitteesta sellaiselta tililtä, jonka haltija se ei ole, ja joihin näin veloitetun tilin haltija ei ole antanut suostumustaan, kuuluvat kyseisessä säännöksessä tarkoitetun ’maksupalvelu’ käsitteen alaan.

Toiseen kysymykseen tuomioistuin lausui, että direktiivin artiklassa 58 kuvattua ’maksupalvelunkäyttäjä’ käsitteen alaa on tulkittava siten, että siihen kuuluu myös sellaisen maksutilin haltija, jolta on suoritettu suoraveloituksia ilman kyseisen haltijan suostumusta.

Ratkaisun perustelut

EUT perustelee ratkaisuaan käsitetulkinnasta ’maksupalvelu’ käsitteen osalta sillä, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan säännöksen sanamuodon lisäksi on huomioitava säännöksen päämäärä sekä käsitteen asiayhteys. Siitä asiayhteydestä, johon mainittu käsite kuuluu, ilmenee tuomioistuimen mukaan se, että käsitettä on tulkittava siten, että käsitteen soveltamisala kattaa tapauksessa esille nostetut suoraveloitukset. Tuomioistuin mainitsee lisäksi sen tosiasian, ettei suoraveloitusten suorittamista maksutililtä ilman kyseisen tilin haltijan suostumusta mainita niiden maksutapahtumien joukossa, jotka direktiivin 3 artiklassa suljetaan sen soveltamisalan ulkopuolelle.

’Maksupalvelunkäyttäjä’ käsitealan tulkinnan tuomioistuin ankkuroi niin ikään asiayhteyteen ja käsillä oleviin olosuhteisiin, perustellen tällaisen tulkinnan olevan koherentti direktiivin tavoiteltuihin päämääriin nähden.

Näkemyksiä

Direktiivillä tavoitellut päämäärät tukevat EUT:n käsitetulkintaa, ja tuomioistuin on antanut päämäärille vahvan merkityksen.

Kuten tuomioistuin toteaa, olisi suoraveloitusten kaltaisten oikeudettomien maksutapahtumien soveltamisen ulkopuolelle sulkemisen seuraus se, että direktiivin päämäärien toteutuminen vaarantuisi. Eli mikäli se, että suoraveloitetun tilin haltija ei ole suostunut tällaiseen veloitukseen mahdollistaisi sen, että tällainen maksutapahtuma suljettaisiin direktiivin ’maksupalvelu’ käsitteen ja tämän myötä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, menettäisivät säännökset merkityksensä ja tehokkaan vaikutuksensa, siltä osin kuin ne koskevat oikeudettomia maksutapahtumia. Tämä tarkoittaisi sitä, että markkinatoimijoilta evättäisiin se suoja, joka direktiivillä nimenomaan pyritään luomaan oikeudettomien maksutapahtumien varalle.

Täten voi siis todeta, että EUT:n teleologinen käsitetulkinta turvaa direktiivin päämäärien toteutumisen.

Kommentaarin laatimiseen osallistui myös toimistomme lakimiesharjoittelija Jere Lehtimäki.

Jaa:
Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Tilaa uutiskirje

Älä huoli, me voimme auttaa varmasti. Ota meihin yhteyttä, niin keskustellaan lisää.