Hallinto-oikeuden linjaus: Liigapörssi voi olla arpajaislain mukainen rahapeli

Mistä oli oikein kysymys?

Hallinto-oikeus on 24.9.2021 antamassaan ratkaisussa linjannut, että Poliisihallitus oli toiminut lainmukaisesti, kun se oli kieltänyt Sanoma Media Finland Oy:tä (myöhemmin Sanoma) tarjoamasta IS Liigapörssi ja Hockey GM-pelejä (myöhemmin peli). Kiellon taustalla oli se, että Sanoman pelejä oli mahdollisuus pelata vastiketta vastaan ja niistä pystyi voittamaan rahaa.

Pelejä koskeva linjaus ei ollut ensimmäinen vaan Poliisihallitus linjasi jo vuoden 2019 lopulla, että pelit kielletään siinä laajuudessa, kun toiminta sisältää vastikkeellisuutta. Myöhemmin Sanoma kuitenkin valitti asiasta, mutta asian uudelleen käsittely ei johtanut toiseen lopputulokseen, kun hallinto-oikeus lopulta hylkäsi Sanoman valituksen. Mainittakoon vielä, ettei hallinto-oikeuden ratkaisu ole lainvoimainen.

Lainsäädännöllinen viitekehys

Sanoman peleihin liittyvä problematiikka pohjautuu arpajaislain (myöhemmin lain) säännöksiin ja tarkemmin ottaen lain 3 §:ssä määriteltyihin rahapeleihin. Näiden osalta yksinomainen toimeenpano-oikeus Suomessa on Veikkaus Oy:llä (lain 11 §). Sanoman nähtiin loukkaavan Veikkauksen yksinoikeutta, kun pelien tarjoamista pidettiin rahapelien tarjoamisena. Täten Poliisihallitus puuttui toimivaltuutensa rajoissa, mikä on määritelty lain 62 a §:ssä, Sanoman toimintaan ja (i) kielsi pelien tarjoamisen sekä (ii) asetti kiellon tehosteeksi uhkasakon.

Lain 1 §:stä, ja lakia koskevissa lain esitöistä, on hahmotettavissa selkeä tarkoitus: ”lain tarkoituksena on taata yleishyödyllisiin arpajaisiin osallistuvien oikeusturva, estää muun muassa arpajaisiin liittyvät väärinkäytökset ja vähentää arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja.” Lain ja tämän artikkelin kontekstissa arpajaiset voidaan rinnastaa rahapeleihin, sillä rahapelit ovat eräs arpajaisten ilmenemismuoto.

Lopulta hallinto-oikeuden arviointi pohjautui kolmeen keskeiseen seikkaan; (i) olivatko Sanoman tarjoamat pelit vastikkeellisia ja (ii) oliko niissä mahdollisuus rahanarvoisiin voittoihin. Kun näiden kahden seikan voitiin todeta täyttyvä, täytyi kuitenkin vielä pohtia sitä, (iii) onko Sanoman peleissä voiton perustuminen kokonaan tai osittain sattumaa. Mikäli olisi päädytty siihen, ettei sattumalla ole tekemistä pelaajien voittomahdollisuuksien kanssa, olisi pelien tarjoaminen voitu sallia. Sattumaan liittyvää problematiikkaa käsitellään lisää seuraavassa kappaleessa.

Olivatko Poliisihallituksen ja hallinto-oikeuden ratkaisut yksiselitteisiä?

Vaikka Poliisihallitus ja hallinto-oikeus päätyivät samaan lopputulokseen, ei ratkaisuja silti voine pitää täysin yksiselitteisinä. Pohdinta puolesta ja vastaan kytkeytyi pelien voittamismahdollisuuksien sattumanvaraisuuteen. Lain esitöissä on esimerkiksi todettu, että lain soveltamisalaan eivät kuulu muun muassa urheilu- ja kulttuurikilpailut. Linjausta on perusteltu sillä, että näiden kilpailujen voittomahdollisuus pohjautuu ennemmin kilpailijoiden omaan taitoon kuin sattumanvaraisuuteen. Sanoma vetosi jo Poliisihallitukselle esittämässään selvityksessä siihen, että sen pelit kuuluvat nimenomaan kategoriaan, jossa pääsääntöisesti pelaajien omalla tieto-taitotasolla on merkitystä ja painotti pelien vahvaa yhteyttä reaalimaailmaan. Täten Sanoma ei yhtynyt Poliisihallituksen näkemykseen siitä, että pelien voittomahdollisuuksiin liittyisi sattumanvaraisuutta. Sinällään Sanoma on väitteessä on perää, koska pelaaminen edellyttää joskus kokonaisten sarjakausien aktiivista seuraamista, mikä saattaa vaatia nopeidenkin muutosten tekemistä omassa ”pelistrategiassa”. Tällöin pelaajan henkilökohtaiset taidot korostuvat ja toisaalta sattumanvaraisuudella ei olisi suurta merkitystä.

Myös Aalto-yliopiston professorilta oli pyydetty asiaan liittyvä asiantuntijalausunto, jossa todettiin, että omalla osaamisella voi olla merkitystä voittomahdollisuuksien kanssa. Tämä väite osaltaan tukee Sanoman esittämiä seikkoja. Professori on lisäksi kuitenkin todennut, että Sanoman pelien kohdalla menestyminen riippuu välttämättä myös sattumanvaraisuudesta, eikä kokenutkaan pelaaja kykene, edes algoritmeja käyttämällä, saavuttamaan voittoja, jotka pohjautuisivat omaan tietotaitoon. Professori totesikin voittomahdollisuuksien olevan osittain satunnaisia ja näin ollen pelit voitiin kategorisoida rahapeleiksi.

Miksi asiaa päädyttiin tulkitsemaan Sanoman haitaksi?

Vaikka Sanoma pystyikin esittämään perusteltuja vastaväitteitä, ei niiden todistusarvo ollut riittävä. Juridisesta näkökulmasta hallinto-oikeudella olisi ollut melko korkea kynnys kyseenalaistamaan asiantuntijan antamaa lausunto, vaikkei se olekaan tuomioistuinta sitova. Lisäksi korkein oikeus on 2010 luvun molemmin puolin antanut ratkaisut, jossa se on päätynyt tulkitsemaan erinäisiä pelejä arpajaispeleiksi. Muun ohella Suomessa vallitsee vahva ilmapiiri, jossa kuluttajien (tässä tapauksessa pelaajien) esimerkiksi taloudellisia oikeuksia halutaan suojata melko laajasti. Kokonaisuutena ratkaisua onkin pidettävä sekä perusteltuna että muutoinkin Suomen oikeusjärjestelmän mukaisena.

Kommentaarin laadintaan osallistui lakimiesharjoittelijamme Anton Odabasi. 

Jaa:
Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Tilaa uutiskirje

Älä huoli, me voimme auttaa varmasti. Ota meihin yhteyttä, niin keskustellaan lisää.