Koronaviruksen vaikutus työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen

Suomen hallitus antoi eilen suosituksen Aluehallintovirastoille ja kunnille, että yli 500 henkilön yleisötapahtumat tulisi kieltää toukokuun loppuun asti herkästi tarttuvan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi luokitellun koronaviruksen vuoksi. Vaikka erinäisiä julkisia tiloja koskevia kieltoja onkin jo ilmennyt, huomattakoon, että toistaiseksi viranomaiset eivät yleisellä tasolla kieltäneet yleisötapahtumia, vaan kaikki kiellot ovat olleet muiden kuin viranomaisten (esim. urheiluseurat ja -liitot sekä tapahtumanjärjestäjät) asettamia.

Koska tällä hyvin poikkeuksellisella tilanteella on vaikutuksia varmasti jokaisen työnantajan arkeen, käsittelemme tässä artikkelissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta vallitsevassa tilanteessa.

Palkanmaksu työnteon estyessä koronavirustartunnan vuoksi ja tartuntatautipäiväraha

Tartuntatautilain nojalla kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön (eli tässä yhteydessä työntekijän) poissaolosta töistä, karanteenista tai eristämisestä, mikäli yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää. Kuten yllä tuotiin ilmi, koronavirus on luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

Täten, mikäli työntekijä saa koronavirustartunnan, voi kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri määrätä hänet olemaan poissa töistä karanteeniin tai eristettäväksi. Tällöin työntekijän työnteko estyy lain nojalla. On syytä korostaa, että mikäli kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri ei ole määrännyt työntekijää tartuntatautilain mukaisesti olemaan poissa töistä, karanteeniin tai eristettäväksi, ei kyseessä ole tartuntatautilain tarkoittama tilanne.

Mikäli työntekijä on tartuntatautilain mukaisesti määrätty olemaan poissa töistä, eristettäväksi tai karanteeniin, ei työnantajalla ole lain nojalla velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijälle. Tällöin työntekijällä on kuitenkin oikeus tartuntatautipäivärahaan, missä on lyhykäisyydessään kyse Kelalta haettavasta etuudesta, joka määrältään vastaa työntekijälle maksettavaa palkkaa.

Lienee syytä myös selventää, että mikäli työntekijän työnteko estyy siksi, että hänen työyhteisössänsä on koronavirustartunta, työnantaja on työsopimuslain mukaisesti palkanmaksuvelvollinen – mutta kuitenkin enintään 14 päivän ajan siitä hetkestä lukien, kun työntekijän työnteko on estynyt. Tartunnasta vapaana olevalla työntekijällä ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan.

Palkanmaksu työnteon estyessä julkisten tilojen sulkemisen vuoksi

Työnteko voi estyä koronaviruksen vuoksi myös siksi, että julkisia tiloja suljetaan joko tartuntatautilain nojalla viranomaisten toimesta tai muunlaisina varotoimenpiteinä yritysten toimesta. Tällaisia työnteon estymisen tilanteita voivat esimerkiksi olla suurten kauppakeskusten sulkeminen sekä yleisötilaisuuksien peruminen.

Mikäli työntekijän työnteko estyy julkisten tilojen sulkemisen vuoksi edellä kuvatuin perustein, on työnantajalla työsopimuslain nojalla velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa – mutta kuitenkin enintään 14 päivän ajan siitä hetkestä lukien, kun työntekijän työnteko on estynyt.

Työntekijöiden lomauttaminen

Myös työntekijöiden lomauttaminen voi tulla ajankohtaiseksi, jos koronavirusepidemia aiheuttaa merkittäviä häiriöitä työnantajan liiketoiminnalle. Tällöin on noudatettava työsopimuslain määräyksiä lomautusten osalta.

Huomionarvoisena seikkana lomautusten osalta voidaan mainita, että yli 20 henkilöä työllistävässä yhtiössä työnantajan tulee ennen lomautustoimenpiteitä käydä yhteistoimintaneuvottelut eli YT-neuvottelut työntekijöiden kanssa. Eli tällaisessa tilanteessa työnantajan tulee muistaa käynnistää YT-neuvottelut, kun se ryhtyy suunnittelemaan toimenpiteitä, jotka voivat johtaa lomauttamisiin tai irtisanomisiin.

Artikkelin laadintaan osallistui myös toimistomme lakimiesharjoittelija Johannes Lottonen.

Jaa:
Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Tilaa uutiskirje

Älä huoli, me voimme auttaa varmasti. Ota meihin yhteyttä, niin keskustellaan lisää.