Uutta EU-sääntelyä horisontissa – tervetuloa hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmä

Euroopan komissio on 24.9.2020 antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmästä (COM(2020) 594) (”komission ehdotus” tai ”ehdotus”). Ehdotus on osa komission 24.9.2020 päivättyä tiedonantoa, joka käsittelee EU:n digitaalisen rahoituksen strategiaa sisältäen muitakin lainsäädäntöehdotuksia mm. liittyen uuteen EU-laajuiseen kryptosääntelyyn, josta kirjoitimme aikaisemmassa artikkelissamme.

Tiedonantoon sisältyvien digitaalisen rahoituksen strategian lainsäädäntöehdotusten on tarkoitus olla täysimääräisesti voimassa viimeistään vuonna 2024.

Pilottijärjestelmä

Komission ehdotuksessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön koko EU:n laajuinen hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmä (”Pilottijärjestelmä”). Ehdotuksessa todetaan, että teknologian käyttöönoton ja vastuullisen innovaation edistämiseksi tarvitaan Pilottijärjestelmä sen varmistamiseksi, että nykyiseen rahoituspalvelulainsäädäntöön tulevaisuudessa tehtävät laajemmat muutokset perustuvat näyttöön ja markkinoiden tarpeisiin.

Komission ehdottaman Pilottijärjestelmän kokeellisella ja joustavalla ns. sandbox -lähestymistavalla alan toimijat, valvontaviranomaiset ja lainsäätäjät saisivat arvokasta kokemusta ja tietoa hajautetun tilikirjan teknologiaan (”DLT”) pohjautuvien markkinainfrastruktuurien sisäänajosta, sekä niihin liittyvistä hyödyistä ja riskeistä. Pilottijärjestelmän voimassaolon aikana lainsäätäjät pystyisivät siis toimintaa seuraamalla ja valvontaviranomaisten raporttien pohjalta havainnoimaan tarpeita sääntelymuutoksille, toimien osana EU:n arvopaperiviranomaisen (”ESMA”) ja komission johtamaa seurantaprojektia, luoden näin edellytykset DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien toiminnalle ja Pilottijärjestelmällä tavoiteltavalle kryptovaroihin perustuvien arvopapereiden jälkimarkkinoiden luomiselle EU:ssa.

Pilottijärjestelmä antaisi nykyisille sijoituspalveluyrityksille, markkinatoimijoille ja arvopaperikeskuksille mahdollisuuden testata hajautetun tilikirjan teknologiaa laajemmassa mittakaavassa tarjoamalla DLT-pohjaisia monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä ja arvopaperien selvitysjärjestelmiä. Hajautetun tilikirjan teknologian avulla mahdollistuisivat lähes reaaliaikaiset selvityspalvelut, vähentäen näin muun muassa vastapuoliriskiä eri prosessien aikana. DLT:n avulla voitaisiin myös vähentää tiettyjä keskitettyihin markkinainfrastruktuureihin liittyviä kyberriskejä, kuten ns. single point failure -riskin toteutumista. DLT:n hyödyntämisellä voitaisiin myös saavuttaa kustannussäästöjä vähentämällä tarvetta vakuuksien kirjaamiselle ja automatisoimalla eri prosesseja älykkäiden sopimusten avulla, yksinkertaistaen samalla tiettyjä ns. back office -prosesseja.

Pilottijärjestelmään osallistuminen

Pilottijärjestelmään osallistumisesta kiinnostuneen markkinainfrastruktuurin tulisi toimittaa osallistumishakemus kansalliselle valvontaviranomaiselleen, joka yhteistyössä ESMA:n kanssa valvoisi toimintaa ja tekisi päätökset Pilottijärjestelmään hyväksyttävistä toimijoista. Pilottijärjestelmän voimassaolon aikana ESMA:n olisi tarkoitus koordinoida kansallisten valvontaviranomaisten toimintaa, ja yhdessä näiden kanssa muodostaa runko yhdenmukaisille linjauksille ja valvonnalle tulevaisuutta varten.

Luvat Pilottijärjestelmään osallistumiselle ja siihen oleellisena osana liittyvälle perinteisten markkinainfrastruktuurien sääntelystä poikkeamiselle myönnettäisiin määräaikaisina, ja korkeintaan kuudeksi (6) vuodeksi kerrallaan.

Valvontaviranomaisen myöntämällä luvalla DLT-pohjainen markkinainfrastruktuuri saisi vakiona harjoittaa toimintaa koko EU:n laajuisesti.

Pilottijärjestelmän ja osallistumisen kesto

Komission ehdotuksesta saa sen kuvan, että kuuden (6) vuoden maksimipituinen määräaikainen osallistumislupa olisi vakioratkaisu, ja saman pituinen Pilottijärjestelmän ensimmäinen toimintajakso lähtökohtana, sillä ehdotuksessa todetaan ESMAN velvollisuudeksi toimittaa komissiolle perustavanlaatuinen raportti Pilottijärjestelmästä viimeistään viiden (5) vuoden kuluttua sen käynnistymisestä. Komission olisi tämän jälkeen esiteltävä raportti parlamentille ja neuvostolle, jonka jälkeen päätettäisiin Pilottijärjestelmän mahdollisesta jatkamisesta tai alasajosta.

Näihin aikamääreisiin viitataan ehdotuksessa todeten myös tarkentavasti sen, että Pilottijärjestelmän käynnistymisestä viimeistään viiden (5) kuluneen vuoden kohdalla toimitettava ESMA:n raportti antaisi DTL-pohjaisille markkinainfrastruktuureille niiden toiminnan aloittamisen jälkeen riittävästi aikaa kokeilla Pilottijärjestelmän toimivuutta, ja sen jälkeen joko jatkaa Pilottijärjestelmässä toimimista, tai vaihtoehtoisesti ajaa toiminta alas hyvissä ajoin lähtökohtaisesti kuuden (6) vuoden ajaksi myönnetyn luvan rajojen sisällä. Tältä osin ehdotuksessa todetaan niin ikään se, että viimeistään kun viisi (5) vuotta on kulunut Pilottijärjestelmän käynnistämisestä, tulee komissiolla ja ESMA:lla olla näkemys siitä, että jatketaanko Pilottijärjestelmän voimassaoloa edelleen tietyn ajanjakson verran muuttumattomana tai tietyiltä osin muutettuna, vai ajetaanko se vaihtoehtoisesti alas kokoaan. Tämä viiden (5) ja kuuden (6) vuoden järjestely aikamääreiden osalta antaa siis ymmärtää, että Pilottijärjestelmään olisi tarkoitus löytää toimijoita alkuun ainakin kuudeksi (6) vuodeksi, jotta niin alan toimijat, valvontaviranomaiset kuin lainsäätäjätkin saisivat riittävän määrän tietoa DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien onnistumispotentiaalista sisämarkkinoilla.

Osallistumisen edellytykset

Edellytykset DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien osallistumiselle Pilottijärjestelmään ilmenevät yksityiskohtaisesti komission ehdotuksen artikloista 4–6. Edellytykset ovat lähtökohdiltaan samat kuin ns. normaaleissa tilanteissa perinteisten markkinainfrastruktuurien osalta, sisältäen kuitenkin tiettyä pelivaraa sellaisesta sääntelystä poikkeamiselle, jonka noudattaminen olisi ongelmallista huomioiden sovellettavan teknologian. Toimijoiden tulee kuitenkin täyttää edellytykset poikkeusten soveltamiselle, ja osoittaa teknologiasta johtuvat esteet perinteisen sääntelyn soveltamiselle. Samalla tavalla Pilottijärjestelmään osallistuvien toimijoiden tulee täyttää osallistumisen edellytykset sen uhalla, että velvollisuuksiaan laiminlyövät tai sääntelyn vastaisesti toimivat markkinainfrastruktuurit poistetaan Pilottijärjestelmän piiristä.

Perinteisestä sääntelystä poikkeaminen

Sijoituspalveluyritykset ja markkinatoimijat voisivat pyytää lupaa käydä kauppaa DLT-pohjaisilla arvopapereilla siten, että niitä ei kirjattaisi arvopaperikeskukseen, vaan sen sijaan toiminnanharjoittajan omaan hajautettuun tilikirjaan. Kansallinen valvontaviranomainen voisi antaa luvan tällaisen järjestelyn toteuttamiselle, edellyttäen että toimija täyttää tietyt vaatimukset, kuten kirjanpidon, säilytysjärjestelyjen ja selvitysmekaniikan osalta. DLT-pohjaisten monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien tarjoajien olisi myös mahdollista pyytää lupaa poiketa väliaikaisesti velvoitteesta säilyttää arvopapereita välittäjätahoilla, jonka myötä kaupankäyntijärjestelmissä olisi mahdollisuus tarjota suora väylä yksityissijoittajille. Tällaiseen järjestelyyn tulisi kuitenkin luonnollisesti sovellettavaksi sijoittajansuojaa sekä rahanpesun ja terrorismin estämistä koskeva sääntely asianmukaisin tavoin.

Pilottijärjestelmään osallistuvilla DLT-pohjaisilla arvopaperikeskuksilla olisi myös mahdollisuus hakea lupaa perinteisestä sääntelystä poikkeamiselle. DTL-pohjaisten arvopaperikeskusten selvitysjärjestelmien osalta poikkeuksia on ehdotuksessa esimerkiksi kaavaitu välitystä, ulkoistamista, käteisselvityksiä ja vakiolinkkejä koskevan sääntelyn osalta.

Pilottijärjestelmän lisävaatimukset

Perinteisten markkinainfrastruktuurien sääntelystä poikkeamisen ohella Pilottijärjestelmä tuo myös lisävaatimuksia sen piirissä toimiville, sillä DLT:n hyödyntämiseen liittyy perinteisiin markkinainfrastruktuureihin nähden uusia ja eriäviä riskejä, kuten salassapidon, kyberturvallisuuden ja säilyttämisen osalta. DLT-markkinainfrastruktuurien tulee esimerkiksi tarjota kaikille osapuolille selvät ja yksiselitteiset tiedot siitä, miten he harjoittavat toimintaansa ja miten heidän toimintansa eroaa perinteisistä monenkeskisistä kaupankäyntijärjestelmistä tai arvopaperikeskuksista. Eli vaikka Pilottijärjestelmän onkin tarkoitus olla joustava ja sisältää tiettyä pelivaraa perinteisten markkinainfrastruktuurien sääntelykehikosta poikkeamiselle, eivät Pilottijärjestelmän piirissä operoivat toimijat kuitenkaan voisi poiketa esimerkiksi sellaisista säännöksistä, jotka koskevat erityisesti taloudellisen vakauden sekä kuluttajien ja sijoittajien suojaamisen varmistamista.

Pilottijärjestelmään hyväksyttävät arvopaperit ja niiden rajoitukset

Vain sellaiset siirtokelpoiset arvopaperit, jotka täyttäisivät alla olevat ehdot, voitaisiin ottaa kaupankäynnin kohteeksi DLT-pohjaisissa monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai kirjattaviksi DLT-pohjaisissa arvopaperikeskusten selvitysjärjestelmissä:

• Osakkeet, joiden liikkeeseenlaskijan markkina-arvo tai alustava markkina-arvo olisi alle 200 miljoonaa euroa; tai
• Vaihtovelkakirjalainat, katetut joukkolainat, yrityslainat, muut julkiset joukkovelkakirjat ja muut joukkovelkakirjat, joiden liikkeeseenlaskukoko olisi alle 500 miljoonaa euroa.

Valtion joukkovelkakirjat eivät olisi sallittuja Pilottijärjestelmän piirissä.

Lisäksi kaikkien kirjattavien DLT-pohjaisten siirrettävien arvopaperien markkina-arvon yläraja olisi rajattu. DLT-pohjaiseen arvopaperikeskuksen selvitysjärjestelmään, tai vaihtoehtoisesti sellaiseen DLT-pohjaiseen monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään, jonne olisi annettu poikkeuslupa kirjata arvopaperit hajautettuun tilikirjaan, saisi kirjata korkeintaan 2,5 miljardia euroa.

Lopuksi

Komission ehdotus Pilottijärjestelmästä on seuraavaksi parlamentin ja neuvoston käsiteltävänä. Ehdotuksen laatimisen aikana komissio on kuullut eurooppalaisia sidosryhmiä ja vastaanottanut positiivista palautetta hankkeen osalta. Alan toimijat ovat peräänkuuluttaneet riittävän joustavaa sääntelyä edistämään DLT-pohjaisten ratkaisujen implementointia, samalla ilmaisten ymmärrystään rahoitusmarkkinoiden regulaatiokehyksen vähimmäisvaatimuksille.

Kuten kaikkien sääntelyhankkeiden osalta, tiettyä poliittista vastusta on luonnollisesti ilmennyt, ja keskustelua on käyty sen suhteen, että olemassa olevan kryptosääntelyn yhteensovittamisesta Pilottijärjestelmän sääntelykehikkoon on varsinkin alussa odotettavissa tiettyjä ongelmia.

Pilottijärjestelmää odotetaan teknologian osalta toimintavalmiiksi vuosien 2021–2022 aikana, mutta sen täysimääräinen voimaantulo ja varsinainen käynnistyminen on odotettavissa vuosien 2023–2024 välimaastoon.

Jos kyseessä oleva uusi sääntely herättää mielenkiintosi, keskustelemme mielellämme kanssasi sääntelyn tuomista mahdollisuuksista DLT-pohjaisten hankkeiden osalta.

Artikkelin laatimiseen osallistui myös toimistomme lakimiesharjoittelija Jere Lehtimäki.

Jaa:
Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Tilaa uutiskirje

Älä huoli, me voimme auttaa varmasti. Ota meihin yhteyttä, niin keskustellaan lisää.