Verotarkastus verovelvollisen näkökulmasta

Verohallinto suorittaa vuosittain noin 3 000 verotarkastusta, jotka kohdistuvat niin yksityishenkilöihin kuin yrityksiin. Verotarkastus voikin kohdistua melkeinpä keneen tahansa verovelvolliseen, ja eritoten viime vuosina verotarkastusten eräänä huomiopisteenä on ollut virtuaalivaluuttatoimintaan liittyvät verotarkastukset.

Tässä artikkelissa on tarkoitus avata verotarkastuksen eri vaiheita sekä antaa käytännön vinkkejä verotarkastukseen joutuville.

Verotarkastuksen alkuvaiheet

Verotarkastus aloitetaan pääsääntöisesti alkukeskusteluilla verovelvollisen sekä mahdollisen edustajan/asiamiehen kanssa. Alkukeskusteluissa käydään läpi tarkastuksen käytännön järjestelyitä sekä tarkastuksen eri vaiheita.

Alkukeskusteluissa verotarkastaja pyrkii myös saamaan kokonaiskuvan verovelvollisen toiminnasta.

Verotarkastus

Verotarkastuksessa Verohallinto pyrkii selvittämään tarkastukseen liittyviä seikkoja mahdollisimman yksityiskohtaisesti jo tarkastuksen kuluessa. Useimmiten verotarkastuksessa tapahtuva selvitys toteutetaan niin suullisesti kuin myös verovelvolliselta pyydettävien kirjallisten selvityksien avulla. Verotarkastuksen yhteydessä Verohallinto voi antaa suullisia sekä kirjallisia ohjeistuksia verovelvolliselle, joihin kannattaa kuitenkin suhtautua pienellä varauksella. Yleisesti ottaen Verohallinnolla on neuvontavelvollisuus. Verotarkastuksen aikana verotarkastajat voivat kuitenkin pyytää alustavia vastauksia, joihin vastaaminen tulisi harkita huolella.

Verotarkastuksessa verotarkastaja keskittyy muun muassa tilinpäätöksiin, pää- ja päiväkirjoihin, tositteisiin, toimitusasiakirjoihin, siirtohinnoitteludokumentointiin, pöytäkirjoihin, sopimuksiin, kirjeenvaihtoon sekä kirjanpito- ym. järjestelmien kuvauksiin ja ohjeisiin. Arvopaperikaupan ja virtuaalivaluuttatoiminnan osalta verotarkastaja pääsääntöisesti pyytää myös mm. muistiinpanoja, mikäli muut tositteet eivät riittävissä määrin osoita toiminnan laajuutta. Verotarkastaja voi myös tarkastuksen yhteydessä vierailla verovelvollisen toimitiloissa sekä haastatella verovelvollisen työntekijöitä.

Verotarkastuksessa kiinnostuksen kohteena on erityisesti se että:

• vastaavatko liiketoiminta ja kirjanpito toisiaan
• vastaavatko Verohallinnolle annetut ilmoitukset kirjanpitoa ja/tai todellisuutta
• onko verolainsäädäntöä noudatettu.

Loppukeskustelu ja verotarkastuskertomus

Materiaalin tarkastamisen jälkeen pidetään pääsääntöisesti loppukeskustelu, jossa käydään läpi verotarkastuksen aikana tehdyt havainnot ja sovitaan keskeneräisten asioiden selvittämisestä ja aikataulusta.

Loppukeskustelun yhteydessä verotarkastaja tuo ilmi verotarkastuksen yhteydessä tekemiään havaintoja sekä kuvaa niitä mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Perustelut mahdolliselle arvioverotukselle kerrotaan mahdollisuuksien mukaan jo loppukeskustelussa. Verotarkastuksen kohteena oleva taho voi myös itsenäisesti tiedustella veroesityksen sisällöstä, jolloin tulevaan voidaan varautua paremmin.

Tehdystä verotarkastuksesta laaditaan verovelvolliselle verotarkastuskertomus. Verotarkastuskertomuksessa käydään läpi tehdyt havainnot sekä verotukseen vaikuttavat seikat sekä ehdotus toimenpiteistä, joihin näiden takia olisi ryhdyttävä. Verovelvollisella on tämän jälkeen mahdollisuus antaa kirjallinen vastine verotarkastuskertomuksessa esitettyihin väitteisiin ja veroesityksiin, jonka jälkeen Verohallinto tekee päätöksensä.

Muutoksenhaku sekä valitus hallinto-oikeuteen/korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Verotarkastuksen perusteella tehtyyn päätökseen voi hakea muutosta joko Verohallinnolta tai hallinto-oikeudelta sen mukaan, milloin päätös on tehty ja mistä verolajista on kyse. Päätökseen, joka on tehty 1.1.2017 tai sen jälkeen haetaan muutosta aina ensin oikaisuvaatimuksen muodossa, jonka ratkaisee verotuksen oikaisulautakunta, joka käytännössä toimii Verohallinnon sisäisenä muutoselimenä.

Verotuksen oikaisulautakunta on säännöllisesti ollut kritiikin kohteena johtuen nimenomaan sen sisäisestä luonteesta Verohallinnossa, jonka myötä on varsin harvinaista, että Verohallinnon päätökset muuttuvat verotuksen oikaisulautakunnan käsittelyssä. Tämä taas johtaa ylimääräisiin kustannuksiin verovelvolliselle jatkuneen muutoksenhakuprosessin muodossa.

Jos nimittäin verovelvollinen on tyytymätön saamaansa oikaisupäätökseen, verovelvollinen voi hakea muutosta ensin hallinto-oikeudelta. Hallinto-oikeuden päätöksestä verovelvollinen voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan verovelvolliselle.

Lopuksi

Verotarkastus eri vaiheineen voi itsessään olla monimutkainen prosessi verovelvollisen silmissä, ja näin ollen luotettavan asiantuntijan hyödyntäminen voi olla välttämätöntä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa asiantuntijan ottaa mukaan prosessiin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä verotarkastuksen lopputulos on verovelvolliselle myönteinen, jolloin myös maksimoidaan todennäköisyys sille, että prosessi ei venähdä useamman vuoden pituiseksi.

Käytännön vinkkinä verotarkastukseen joutuville voidaankin esittää, että:

1. Mikäli et ymmärrä verotarkastajan esittämää kysymystä taikka sen sisältöä, ei siihen myöskään kannata vastata – ainakaan ennen kuin verotarkastaja on täsmentänyt kysymystään.

2. Mikäli olet epävarma tiedon paikkansapitävyydestä, ei tietoa kannata tuoda ilmi. Vastaaminen kannattaakin vain varman tiedon pohjalta.

3. Tiettyjen edellytysten täyttyessä, voit vedota itsekriminointisuojaan, jolloin sinulla ei ole verovelvolliselle kuuluvaa selvitysvelvollisuutta samassa laajuudessa.

4. Vaadi poikkeuksetta mahdollisuutta antaa vastine verotarkastuskertomukseen, jonka yhteydessä verotarkastajien mahdollisesti virheellisiä näkemyksiä voi tuoda esille.

Mikäli sinulla on kysymyksiä ko. teeman osalta, keskustelemme mielellämme tarkemmin kanssasi.

Jaa:
Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Tilaa uutiskirje

Älä huoli, me voimme auttaa varmasti. Ota meihin yhteyttä, niin keskustellaan lisää.