13. syyskuuta 2023 | Patrik Anthoni

Kuluttajansuojalain lakimuutokset astuvat voimaan 1.10.2023 – Mikä muuttuu?

Kuluttajansuojalain (KSL) 1.10.2023 voimaan astuvat lakimuutokset merkitsevät keskeisiä muutoksia verkossa tapahtuviin ostoihin. Etenkin elinkeinoharjoittajan, joka on vastuussa maksutapojen järjestämisestä verkkokaupassa, tulee tarkoin kiinnittää huomioita lakimuutoksen mukanaan tuomiin uusiin edellytyksiin.

Tässä artikkelissa keskitytään kuluttajansuojelulain muutosten sekä niiden vaikutusten kuvaamiseen luotonantajan ja maksupalvelun tarjoajan näkökulmasta.

Muutokset pähkinänkuoressa

Muutokset merkitsevät pääpiirteittäin kuluttajaluottojen korkokaton laskemista, luottojen markkinoinnin hillitsemistä, uusia edellytyksiä vaihtoehtoisten maksutapojen esittämiselle sekä tiukennettuja vaatimuksia kuluttajan henkilöllisyyden todentamiseen. Lokakuun alussa voimaan astuvat muutokset löytyvät KSL 6 ja 7 luvuista.

KSL 6 lukuun on lisätty kaksi uutta pykälää: 12 b § tarjolla olevien maksutapojen esittämisestä verkossa, sekä 12 c §, joka sääntelee kuluttajan henkilöllisyyden todentamista ja todentamista koskevien tietojen säilyttämistä eräissä tapauksissa.

KSL 6:12 b § - Tarjolla olevien maksutapojen esittäminen verkossa

Uusi KSL 6:12 b § edellyttää, että kun kuluttaja ostaa hyödykkeitä verkossa, tulee elinkeinonharjoittajan esittää tarjolla olevat maksutavat sopimuksen tekemisen yhteydessä seuraavassa järjestyksessä:

  1. Ensiksi on esitettävä ne maksutavat, joihin ei sisälly mahdollisuutta hakea tai käyttää luottoa taikka saada muuta maksunlykkäystä. Käytännössä tämä viittaa maksutapoihin, jotka merkitsevät sitä, että kuluttajan tiliä veloitetaan heti ostotapahtuman yhteydessä (esimerkiksi verkkopankkimaksu, maksu debit- tai Visa Electron -kortilla taikka kertakäyttöisillä maksuseteleillä, kuten liikunta- ja kulttuurisetelit).
  2. Seuraavaksi tulee esittää ne maksutavat, joihin voi sisältyä mahdollisuus hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä. Kyse on maksutavoista, joissa kuluttaja voi oman valintansa mukaan maksaa hyödykkeen joko credit- tai debit ominaisuudella (esimerkiksi maksutavat, joissa hyödykkeen maksaminen onnistuu yhdistelmäkortilla tai maksusovelluksella, kuten MobilePay:lla).
  3. Viimeisenä on esitettävä ne maksutavat, jotka merkitsevät luoton hakemista, käyttämistä tai muuta maksunlykkäystä (esimerkiksi hyödykkeen maksaminen laskulla joko yhdellä kertaa tai erissä, riippumatta siitä onko kyseessä KSL 7 luvun soveltamisalaan kuuluva luotto vai ei).

Jos elinkeinonharjoittaja esimerkiksi verkkokaupassaan on ulkoistanut rahaliikenteen maksupalvelun tarjoajalle tai muulle elinkeinonharjoittajalle, joka on voinut vaikuttaa maksutapojen esittämistapaan, on maksupalvelun tarjoajalla velvollisuus elinkeinonharjoittajan tavoin noudattaa KSL 6:12 b §:n määräyksiä seuraamusmaksun ja sopimuksen pätemättömyyden uhalla. Mitään maksutapaa ei saa lakimuutoksen jälkeen käyttää oletusvalintana. Tämä merkitsee sitä, että kuluttajan esimerkiksi aikaisemman ostotapahtuman yhteydessä valitseman maksutavan valintaa ei saa ehdottaa kuluttajalle automaattisesti uuden ostotapahtuman yhteydessä.

KSL 6:12 c § - Kuluttajan henkilöllisyyden todentaminen ja sitä koskevien tietojen säilyttäminen

Uusi KSL 6:12 c § koskee kuluttajan henkilöllisyyden todentamista ja todentamista koskevien tietojen säilyttämistä eräissä tapauksissa. Jos kuluttaja ostaessaan hyödykkeitä verkossa valitsee maksutavan, joka samalla merkitsee maksun lykkäystä, on maksutapaa tarjoavan elinkeinonharjoittajan todennettava kuluttajan henkilöllisyys siinä yhteydessä, kun maksutapa hyväksytään. Maksutapaa tarjoavan elinkeinonharjoittajan on käytettävä tunnistusmenetelmää, joka täyttää vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain 8 §:ssä tarkoitetut sähköisen tunnistamisen järjestelmän vaatimukset sekä maksupalvelulain 8 §:ssä ja 85 §:ssä tarkoitetut vahvan sähköisen tunnistamisen vaatimukset.

Elinkeinonharjoittajan on säilytettävä lain vaatimat tunnistetiedot, joiden perusteella kuluttajan henkilöllisyys on todennettu viiden vuoden ajan siitä, kun saatava on kokonaisuudessaan erääntynyt maksettavaksi.

KSL 6:12 c §:n määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta, jos kuluttajan valitsemaan maksutapaan sovelletaan KSL 7 tai 7 a lukua taikka maksupalvelulakia, jos kuluttaja sopimuksen mukaan maksaa kauppahinnan tavaran luovuttamisen yhteydessä, jos sopimuksen mukainen palvelu suoritetaan muulla kuin etäviestimellä ja maksunlykkäyksen tarjoaa palvelun suorittaja itse tai jos kyseessä on hyödykkeen hankkimisestä puhelinmyynnissä.

KSL 7 luku - Lakimuutoksen vaikutus kuluttajaluottoihin

Kuluttajansuojalain 7 lukuun tehdyt lakimuutokset liittyvät kuluttajaluottoihin ja niiden tarjoamisen edellytyksiin. Pääpiirteittäin muutokset merkitsevät luotonhakijan henkilöllisyyden todentamisen vaatimusten tiukentamista sekä sitä, että luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä annettava kuluttajalle riittävät ja selkeät selvitykset sen arvioimiseksi, soveltuuko luotto ja mahdollisesti tarjotut lisäpalvelut kuluttajan tarpeisiin ja hänen taloudelliseen tilanteeseensa. Lisäksi luotonantajan on annettava kuluttajalle tieto siitä, voiko kuluttaja irtisanoa lisäpalvelua koskevan sopimuksen erikseen ja mitä seuraamuksia irtisanomisesta kuluttajalle aiheutuu.

Hyvää luotonantotapaa sääntelevään KSL 7:13 §:ään on lisätty täsmennykset luotonantajan ja luotonvälittäjän velvollisuuksista. Vastaisuudessa edellytetään muun muassa sitä, että luotonantaja ei luottoa markkinoidessaan:

  • vähättele luotonoton vakavuutta tai merkitystä;
  • luo vaikutelmaa siitä, että luotonotto ratkaisee kuluttajan taloudelliset ongelmat tai vähentää niitä tai niistä aiheutuvia muita kielteisiä vaikutuksia;
  • muistuta kuluttajaa käyttämättä olevasta luotosta muulloin kuin kuluttajan hakiessa luotonantajalta uutta luottoa;
  • suuntaa markkinointia kuluttajiin, joilla on maksuhäiriömerkintä tai joilla voidaan muutoin olettaa olevan vaikeuksia suoriutua luottosopimuksen mukaisista velvoitteistaan asianmukaisesti; tai
  • menettele muulla tavoin siten, että markkinointi on omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä harkita luoton ottamista tai käyttämistä huolellisesti.

KSL 7:15 § sisältää muutoksia koskien luotonhakijan henkilöllisyyden todentamista. Voimaan tultuaan säännös velvoittaa luotonantajaa tunnistamaan kuluttajan vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain 8 §:n vaatimusten sekä maksupalvelulain 8 §:n ja 85 c §:n vahvan tunnistamisen vaatimusten mukaisesti kuluttajaluottosopimuksen tekemisen sekä luoton määrän tai luottorajan korottamisen yhteydessä.

Luottokustannusten määrää ja korkokattoa koskevat muutokset sisältyvät KSL 7:17 a §:ään. Lakimuutoksen jälkeen kuluttajan nostamalle luotolle perittävää luoton korkoa ei saa sopia suuremmaksi kuin korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä. Tällöinkään luoton korko ei saa sopimuksen mukaan ylittää 20 prosenttia. Hallituksen esityksestä HE 218/2022 vp ilmenee, että muutoksen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään kuluttajien ylivelkaantumista rajoittamalla luotonantajien mahdollisuuksia harjoittaa luotonantoa nykyisen kaltaisella luottoriskitasolla. Lisäksi muutoksen tarkoituksena on kohtuullistaa luottojen hinnoittelua erityisesti euromäärältään suuria ja pitkällä laina-ajalla myönnettyjä luottoja silmällä pitäen. 

Lopuksi

KSL 6 ja 7 lukujen muutokset tuovat mukanaan muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi monen luotonantajan ja verkkokaupan totuttuihin käytäntöihin. Palveluntarjoajien on syytä huomata, että uusien säännösten noudattamatta jättäminen tai virheellinen soveltaminen voi johtaa seuraamusmaksuun tai käytetyn sopimusehdon kohtuuttomaksi ja pätemättömäksi katsomista.

Avustamme laaja-alaisesti maksupalvelun tarjoajia ja verkkokauppoja muun muassa käyttöehtojen laadinnassa ja toiminnan juridisessa järjestelyssä. Mikäli tarvitset oikeudellista neuvoa yrityksesi toiminnan järjestämiseen tai kuluttajansuojalain muutoksiin liittyen, olethan meihin matalalla kynnyksellä yhteydessä - avustamme sinua miellämme.

Patrik Anthoni

Artikkelin laadintaan osallistui lakimiesharjoittelijamme Charlotta Grandell.