Lyhyt opas yrityksen perustamiseen – tarkastelun kohteena arvonlisäverotus

Jos yritys harjoittaa tavaroiden tai palvelujen myyntiä liiketoiminnan muodossa, on yritys yleensä arvonlisävelvollinen ja yrityksen pitää ilmoittautua arvonlisävelvollisten rekisteriin, eli alv-rekisteriin. Jos yrityksen liikevaihto kuitenkin on esimerkiksi hyvin vähäistä, alv-rekisteriin ilmoittautuminen on vapaaehtoista. Tällöin puhutaan vähäisen liiketoiminnan harjoittajista. Tässä artikkelissa käsittelemme perustettavan yrityksen good-to-know-aspektit, jotka liittyvät yrityksen arvonlisäverotukseen, ja käsittelemme yrityksen perustamisen keskeisimmät lähtökohdat arvonlisäverotuksen näkökulmasta.

Mitkä ovat arvonlisäverovelvollisuuden yleiset lähtökohdat?

Alv-rekisteri on Verohallinnon ylläpitämä rekisteri, johon on koottu tiedot niistä yrityksistä, jotka ovat arvonlisävelvollisia.

Arvonlisävelvollisuuden ja -verotuksen ennakoimisen kannalta yritystä perustettaessa on syytä selventää liiketoimintasuunnitelmaan mitä myydään, mistä käsin myydään, kenelle myydään ja minne myynti kohdistuu. Vaikka yleinen lähtökohta on, että liiketoiminnan muodossa harjoitettu liiketoiminta on arvonlisäveron piiriin kuuluvaa, ei yritys kuitenkaan automaattisesti ole arvonlisävelvollinen kaikista myynneistään. Vastaavasti ostaja ei ole kaikissa tapauksissa velvollinen maksamaan arvonlisäveroa osana kauppahintaa tai laskua. Jos myyjä on arvonlisävelvollinen, on se yleensä myös oikeutettu vähentämään arvonlisäveron osan tekemistään hankinnoista sekä vastaavasti velvollinen tilittämään myynneistä saadun arvonlisävero-osuuden valtiolle.

Velvollisuus ilmoittautua alv-rekisteriin vai Vähäisen liiketoiminnan harjoittaja?

Pääsääntöisesti yrityksen, joka myy tavaroita tai palveluita yli 15 000 eurolla tilikaudessa, tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Muille liiketoimintaa yritysmuodossa harjoittaville, eli vähäisen liiketoiminnan harjoittajille, jotka tekevät enintään 15 000 euron liikevaihtoa tilikauden aikana, on vapaaehtoista hakeutua alv-rekisteriin. Rekisteriin hakeutuminen vapaaehtoisesti voi olla kannattavaa esimerkiksi silloin, jos yrityksesi ostaa liiketoimintaansa varten paljon arvonlisäverollisia tuotteita tai palveluita. Kun yritys on alv-rekisterissä, liiketoimintaa varten ostetut tavarat tai palvelut saa joko ostaa arvonlisäverottomina, tai sitten näiden ostojen arvonlisäveron osan saa yleensä vähentää yrityksen arvonlisäverotuksessa, eli siitä arvonlisäveron määrästä, jonka myyjä tilittää valtiolle.

Uutta yritystä perustettaessa voi olla vaikea arvioida, tuleeko myynnit ylittämään vai alittamaan 15 000 euron rajapyykin. Tästä huolimatta vähäisen liiketoiminnan harjoittajan on itse arvioitava etukäteen, ylittääkö liiketoiminnan myynti 15 000 euroa vai ei. Näissä tilanteissa yritys voi:

• päättää joko ilmoittautua rekisteriin ja maksaa arvonlisäveroa myynneistään ennakkoon, tai
• ilmoittautua rekisteriin vasta kun 15 000 euron raja lähestyy tai ylittyy. Yrityksen on huomioitava vaihtoehdon tarkoittavan, että arvonlisävero tulee maksettavaksi takautuvasti viivästysseuraamusten kanssa.

Jos arvonlisäveroa on maksettu tilikaudelta, jolloin yrityksen myynti on jäänyt alle 30 000 euron, voi vähäisen liiketoiminnan harjoittaja saada tilikauden päätyttyä ns. alarajahuojennuksen. Jos liikevaihto on alle 30 000 euron, mutta yli 15 000 euroa voi huojennuksen saada osittaisena, jolloin se kohdistuu tilikauden aikana tilitettyyn arvonlisäveroon. Jos liikevaihto puolestaan on enintään 15 000 euroa, voi arvonlisävelvollinen alarajahuojennuksen myötä saada huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron.

Arvonlisävelvolliseksi voi rekisteröityä jo siitä alkaen, kun yritys on perustettu ja se alkaa tekemään hankintoja arvonlisävelvollista toimintaa varten. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittaudutaan joko tekemällä sähköinen perustamis- tai muutosilmoitus YTJ-verkkopalvelussa tai palvelusta löytyvällä paperisella perustamis- tai muutosilmoituslomakkeella (Y-lomake).

Jos elinkeinonharjoittaja on arvioinut ensimmäisen tilikauden myynnin jäävän alle 15 000 euron rajan, ja jos elinkeinonharjoittaja ei siksi ole ilmoittautunut arvonlisävelvolliseksi, on elinkeinoharjoittajan 15 000 euron rajapyykin ylittyessä suoritettava arvonlisäveroa koko tilikauden myynneistä. Eli, kun elinkeinonharjoittaja havaitsee, että raja ylittyy, tulee yritys ilmoittaa arvonlisävelvolliseksi yritysmuodosta riippumatta. Tällöin rekisteriin merkitseminen tehdään takautuvasti.

Mitä huomioida myytäessä tuotteita tai palveluita Suomessa, EU:ssa ja EU:n ulkopuolella?

Arvonlisävelvollisuuden rekisteröiminen edellyttää, että toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa, eli se on ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski. Arvonlisäverotuksen kannalta on keskeistä määritellä milloin tuotteen tai palvelun myyntimaa on Suomi. Kun myynti tapahtuu Suomessa, on myynnistä maksettava arvonlisävero Suomeen, ellei myyntiä ole erikseen säädetty arvonlisäverottomaksi.

Euroopan Unionin (EU) alueelle sijoittautuneella yrityksellä on erilaisia alv-velvoitteita riippuen siitä, mistä se ostaa tavaroita tai palveluita ja mihin se myy niitä. Myös liiketoiminnan kohde, eli se myykö yritys tavaroita vai palveluita, ja myydäänkö näitä yrityksille vai kuluttajille, vaikuttaa alv-velvoitteisiin.

Arvonlisävero on luonteeltaan välillinen vero, joka tarkoittaa sitä, että se tulee lopullisesti maksettavaksi kuluttajan toimesta. Kun arvonlisäverollinen kauppa tapahtuu yritysten välillä, on arvonlisävelvollisella ostajalla lähtökohtaisesti oikeus vähentää maksetun arvonlisäveron osuus valtiolle tilittämästään arvonlisäverosta. Kun arvonlisäverollisen tuotteen tai palvelun ostajana puolestaan on kuluttaja, tulee arvonlisävero kuluttajan maksettavaksi välittömästi.

Velvollisuus maksaa arvonlisäveroa

Arvonlisäverovelvollisen on ilmoitettava ja maksettava arvonlisävero Verohallinnolle verokautensa mukaisesti. Verokausi on yleensä kalenterikuukausi, jolloin arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan Verohallinnolle kuukausittain, verokautta seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä.

Keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttavat yrityksen alv-velvollisuuteen, joita kannatta miettiä yritystä perustettaessa

• Mikä on arvioidun liiketoiminnan liikevaihto ensimmäisen tilikauden aikana, ja kannattaako yrityksen ilmoittautua vapaaehtoisesti arvonlisävelvollisten rekisteriin.
• Mitä yritys tulee myymään ja mistä käsin myynti tapahtuu.
• Tullaanko myynti kohdistamaan yrityksille vai kuluttajille.
• Onko perustettavalla yrityksellä hankintoja, joiden arvonlisäveron määrän yritys voisi vähentää verokauden tilitettävästä arvonlisäverosta.

Lopuksi

Meillä Nordic Law’lla on kattava osaaminen yrityksen arvonlisäverotuksesta ja siihen vaikuttavien tekijöiden arvioimisesta. Mikäli sinulla on kysymyksiä liittyen olemassa olevan tai vasta perustettavan yrityksen arvonlisäverotukseen, niin olethan yhteydessä – avustamme mielellänne!

Artikkelin laadintaan osallistui Associate Traineemme Charlotta Grandell