Verotarkastuksen anatomia

Jouduitko verotarkastuksen kohteeksi vai mietityttääkö aihepiiri yleisemmin? Tässä artikkelissa käsittelemme verotarkastuksen anatomiaa ja käymme läpi sitä, miten verotarkastukseen tulisi valmistautua ja miten tarkastuksen aikana tulee toimia.

Verotarkastus on yksi verovalvonnan muoto ja se etenee vaiheittain. Vaikka verotarkastus onkin luonteeltaan keskustelevaa ja se voidaan toteuttaa satunnaisesti, on kuitenkin suositeltavaa ottaa asiantuntija avuksi verotarkastuksen jokaiseen vaiheeseen, eikä vasta siinä vaiheessa, kun muutosta verotarkastuksen pohjalta tehtyyn päätökseen on tarvetta hakea hallinto-oikeudelta. Alla kerromme tarkemmin, miksi verotarkastuksia ylipäätään tehdään ja miten sinun tulisi edetä, kun verotarkastaja lähestyy yhteydenotollaan.

Mikä on verotarkastus?

Kuka tahansa verovelvollinen voi joutua verotarkastuksen kohteeksi riippumatta siitä, onko kyseessä yritys vai yksityishenkilö. Verotarkastuksen motiivina on yleensä selvittää vastaavatko esimerkiksi yrityksen kirjanpito ja liiketoiminta toisiaan, tai selvittää vastaako Verohallinnolle toimitetut ilmoitukset todellisia tuloja ja onko verolainsäädäntöä noudatettu asianmukaisesti.

Verotarkastuksen aikana verovelvollisella on laaja ilmoittamisvelvollisuus sekä aineistojen esittämisvelvollisuus. Varsinaisen kirjanpitoaineiston ohella verotarkastuksessa olevan verovelvollisen on esitettävä myös kaikki muu aineisto ja omaisuus, joka saattaa olla tarpeen verovelvollisen verotusta tarkastettaessa. Aineiston tarpeellisuudesta päättää verotarkastaja oman harkintansa mukaan. Verotarkastuksen ollessa viranomaistoimintaa, tulee verotarkastajan kuitenkin noudattaa hyvää verotarkastustapaa verotarkastuksen jokaisessa vaiheessa.

Varsinaisen verotarkastuksen laajuus vaihtelee tapauskohtaisesti ja usein verotarkastuksessa tutkitaan samanaikaisesti joko useamman vuoden verotusta ja/tai useita eri verolajeja, kuten yhtiön tuloveroa ja arvonlisäveroa tiettyjen verovuosien aikana. Virhe tuloverotuksessa voi tarkoittaa virhettä myös arvonlisäverotuksessa, joten on monesti luontevaa käsitellä kummatkin samassa verotarkastuksessa. Tarkastus voi myös koskea jotakin yksittäistä asiaa tai rajattua asiaryhmää, kuten yrityskauppaa tai jonkin tietyn tuotteen tai palvelun myyntiä ja verotarkastus voi siten olla myös kohdennetumpi.

Se, että verotarkastus kohdistuu sinuun tai sinun yritykseesi ei automaattisesti tarkoita sitä, että olisit tehnyt jotakin väärin. Yksi verotarkastuksen tavoitteista on opastaa ja ohjeistaa verovelvollisia ja varmistaa, että verotus kohdistuu oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti kaikkiin verovelvollisiin.

Verotarkastaja voi lähestyä sinua verotarkastuksen merkeissä myös tilanteessa, jossa verotarkastajaa kiinnostaa pikemminkin yrityksesi kirjanpidosta ilmenevät tiedot, jotka koskevat toisia verovelvollisia. Niin sanotussa vertailutietotarkastuksessa verotarkastaja suorittaa verotarkastuksen kerätäkseen esimerkiksi yrityksesi kirjanpitoaineistosta ilmeneviä tietoja, voidakseen hyödyntää kirjanpitoaineistosta ilmeneviä tietoja kolmannen verotusta määrättäessä.

Verotarkastuksia suoritetaan myös satunnaisesti, jolloin verotarkastus voi osua kenen tahansa verovelvollisen kohdalle. Oli verotarkastuksen motiivi mikä tahansa, korjataan verotusta verotarkastuksessa ilmenneiden tietojen pohjalta tehtävällä verotuspäätöksellä. Tämän takia on suositeltavaa, että tukeudut asiantuntijan apuun jo siinä vaiheessa, kun verotarkastaja ottaa sinuun yhteyttä.

1. Vaihe – Valmistelu

Seuraavaksi tarkastelemme esimerkkitilannetta, jossa osakeyhtiö on joutunut verotarkastukseen. Ensiksi verotarkastajat perehtyvät yrityksen liiketoiminnan toimialaan ja toimintaympäristöön, tai vertailevat vastaavassa asemassa olevan verovelvollisen tietoja sinun tai yrityksesi tietoihin. Tämän jälkeen verotarkastajat käyvät läpi ne tiedot, jotka olet toimittanut Verohallinnolle, kuten ajankohtaiset veroilmoitukset ja mahdolliset lisäselvitykset. Ennen varsinaisen verotarkastuksen alkua, verotarkastajat käyvät myös yleensä läpi verotusta koskevat Verohallinnon päätökset niiltä verovuosilta, joita verotarkastus tulee koskemaan.

Yleensä verotarkastaja ottaa etukäteen yhteyttä verovelvolliseen tai verovelvollisen edustajaan, voidakseen sopia alkukeskustelusta, verotarkastuksesta ja sen ajankohdasta. Verotarkastuksen käynnistämiseksi sovitaan alkukeskustelu ja samalla verotarkastaja myös ilmoittaa ajanjakson, jota verotarkastus koskee, sekä ne verolajit, jotka ovat tarkastuksen kohteena. Yhteydenotossaan verotarkastaja myös ilmoittaa mitä kirjanpitoaineistoa ja muuta materiaali verotarkastuksessa tullaan tarvitsemaan, jotta voit varautua tarkastuksen alkamiseen keräämällä tarvittavat tiedot. On suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan verotuksen ammattilaiseen jo tässä vaiheessa, jotta ammattilainen voi avustaa sinua koko verotarkastuksen aikana.

Vain erityisistä syistä johtuen, verotarkastus voidaan käynnistää ilmoittamatta siitä etukäteen verovelvolliselle.

2. Vaihe – Alkukeskustelu

Verotarkastuksen alkukeskustelussa käydään yleisellä tasolla läpi muun muassa yhtiön liiketoimintaa ja siinä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia, toimipaikkoja, omistussuhteita ja henkilöstön lukumäärää. Keskustelussa kartoitetaan myös sitä, miten yrityksen kirjanpito, palkanlaskenta ja taloushallinto on järjestetty. Alkukeskustelussa verotarkastajat käyvät läpi millaisella aikataululla ja prosessilla verotarkastus tullaan suorittamaan. Tietyissä tapauksissa alkukeskustelu voidaan käydä puhelimitse, mutta yleensä se suoritetaan joko Verohallinnon tai verotarkastuksen kohteena olevan yrityksen tiloissa.

3. Vaihe – Verotarkastus

Varsinaisessa verotarkastuksessa verotarkastajat perehtyvät tarkastettavaan aineistoon, kuten yrityksen päivä- ja pääkirjaan, tilinpäätös- ja tositeaineistoon, palkkakirjanpitoon, hallintoelinten pöytäkirjoihin, tilintarkastajien ja sisäisen tarkastuksen raportteihin sekä erilaisiin sopimuksiin, jotka liittyvät liiketoimintaan.

Verotarkastus etenee keskustellen ja yhteistyössä tarkastuksen kohteena olevan verovelvollisen tai esimerkiksi yrityksen edustajien ja juridisen neuvonantajan kanssa. Mahdollisimman moni asia pyritään selvittämään keskustelemalla, mutta tarvittaessa verotarkastajat voivat turvautua myös kirjallisiin selvityspyyntöihin.

4. Vaihe – Loppukeskustelu

Loppukeskustelussa verotarkastajat käyvät yhdessä verovelvollisen, yrityksen edustajien ja/tai juridisen neuvonantajan kanssa läpi mitä havaintoja tarkastajat ovat verotarkastuksen aikana tehneet ja mitä toimenpiteitä Verohallinto todennäköisesti tulee tekemään havaintojen pohjalta. Jos verotarkastuksen yhteydessä on havaittu virheitä verotuksessa, oikaisee Verohallinto virheellisiin tietoihin perustunutta verotusta. Verotusta voidaan oikaista myös verovelvollisen eduksi jos oikaisu on aiheellista verotarkastuksessa ilmenneiden seikkojen pohjalta. Ennen kuin verotarkastajat laativat lopullisen verotarkastuskertomuksen voivat verotarkastajat myös esittää lisäkysymyksiä, joihin verovelvollisen tulee toimittaa lisäselvitys.

5. Vaihe – Verotarkastuskertomus

Verotarkastuskertomuksessa ilmoitetaan kootusti verotarkastuksen perusteella tehdyt havainnot, niistä aiheutuvat verotustoimenpiteet ja muut mahdolliset toimenpiteet. Verotarkastuskertomus laaditaan aina verotarkastuksen päättyessä. Vaikka verotarkastuksessa ei havaittaisikaan virheitä, laativat verotarkastajat kuitenkin verotarkastuskertomuksen verotarkastuksen pohjalta.

6. Vaihe – Verovelvollisen mahdollinen vastine, verotarkastuskertomuksen hyväksyminen, Verohallinnon päätös ja maksuunpano

Verovelvollinen voi antaa verotarkastuskertomuksen pohjalta vastineensa ja jos vastine vaikuttaa verotustoimenpiteisiin, muuttavat verotarkastajat verotarkastuskertomusta ennen kuin Verohallinto määrää lopullisen veron tai oikaisee verotusta. On huomattava, että jos verotarkastuksessa on ilmennyt virheitä, joiden oikaisu verotarkastuskertomuksen pohjalta aiheuttaisi verovelvolliselle huomattavia veroseuraamuksia, tai jos Verohallinto määräisi huomattavan suuren veron maksettavaksi verotarkastuksen pohjalta, on vastineen laatiminen syytä ulkoistaa ammattilaiselle. Hyvin laadittu vastine on kustannustehokkaampi ja nopeampi tapa hakea muutosta verotarkastuksen pohjalta määrättävään veroon, kuin oikeusteitse muutoksenhakuprosessissa. Ammattilaisen laatima vastine ei kuitenkaan takaa sitä, että verotarkastuskertomuksen lopputulosta muutetaan hallinto-oikeudessa.

Kun Verohallinto on hyväksynyt verotarkastuskertomuksen, toimitetaan verovelvolliselle verotarkastuskertomus sekä mahdolliset veron määräämispäätökset tai verotuksen oikaisupäätökset. Verotarkastuskertomus voidaan myös verovelvollisen pyynnöstä jättää julkaisematta yrityksen OmaVerossa.

7. Vaihe – Muutoksenhaku

Verotarkastuksen kohteena olevan verovelvollisen tulisi esittää oman etunsa kannalta keskeiset havainnot ja näkemykset verotarkastuksen mahdollisemman aikaisessa vaiheessa. Jos verovelvollinen ei viimeistään vastineen antamisen jälkeenkään jaa verotarkastajien näkemystä verotuksen tilasta, voi verovelvollinen turvautua oikaisuvaatimukseen ja muutoksenhakuun.

Verotarkastuksen perusteella tehtyyn verotuspäätökseen voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle. Verotuksen oikaisulautakunnan oikaisuvaatimuksen perusteella antamaan ratkaisuun voi puolestaan hakea muutosta valittamalla päätöksestä toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen. Muutoksenhaku on osa verovelvollisen oikeusturvaa. Vastineen tavoin on muutoksenhaun huolellinen suunnittelu ja laatiminen olennaisen tärkeää sen menestymisen kannalta.

Lopuksi

Verotarkastus vaiheineen voi itsessään olla monimutkainen prosessi ja luotettavan asiantuntijan hyödyntäminen voi olla välttämätöntä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa asiantuntijan ottaa mukaan prosessiin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä verotarkastuksen lopputulos on verovelvolliselle mahdollisimman myönteinen. Turvautumalla asiantuntijaan jo verotarkastuksen alkuvaiheessa, voit myös minimoida riskiä siitä, että prosessi veny pitkäksi.

Käytännön vinkkinä verotarkastukseen joutuneelle voimme esittää, että:

1. Mikäli et ymmärrä verotarkastajan esittämää kysymystä, ei siihen myöskään kannata vastata. Epäselvissä tilanteissa voit pyytää verotarkastajaa täsmentämään kysymystään.

2. Mikäli olet epävarma tiedon paikkansapitävyydestä, kannattaa sinun toimittaa vastaus vasta kun voit tehdä niin varman tiedon pohjalta.

3. Tiettyjen edellytysten täyttyessä, voit myös vedota itsekriminointisuojaan, jolloin sinulla ei samassa laajuudessa ole verovelvolliselle kuuluvaa selvitysvelvollisuutta.

4. Verotarkastuksen lopuksi kannattaa aina vaatia mahdollisuutta vastineen antamiselle verotarkastuskertomuksen pohjalta. Vastineella voit vielä verotarkastuksen päättyessä tuoda esille näkemyksesi verotarkastuksen lopputulemasta ja verotarkastuskertomuksesta.

Me Nordic Law’lla avustamme asiakkaitamme verotarkastuksen jokaisessa vaiheessa. Ammattilaisillamme on syvällinen ymmärrys verotarkastuksen etenemisestä ja vankka kokemus asiakkaiden avustamisesta niin varsinaisen verotarkastuksen aikana, kuin verotarkastuksen perusteella tehtävien oikaisuvaatimusten osalta. Avustamme asiakkaitamme myös muutoksenhaun laadinnassa.

Jos sinulla on kysymyksiä verotarkastukseen, verotuksen oikaisuun tai muutoksenhakuun liittyen, niin otathan yhteyttä matalalla kynnyksellä, niin voimme tarkastella tilannettasi yhdessä! Avustamme mielellämme!

Artikkelin laadintaan osallistui juristiharjoittelijamme Charlotta Grandell.