Yrittäjän ja osakkaan verotus

Yrittäjä – Mietityttääkö verotus? Miten yrittäjän kannattaa nostaa palkkaa yrityksestään ja mitä on syytä ottaa huomioon kokonaisverotuksessa?

Edellisessä veroartikkelissamme ”Verosuunnittelu osakeyhtiön näkökulmasta” käsittelimme osakeyhtiön tuloverotusta pääpiirteittäin. Artikkelissa havainnollistimme miten omistajayrittäjä ja osakeyhtiö ovat toisistaan erilliset, itsenäiset taloudelliset yksikkönsä, ja samalla myös toisistaan erilliset verovelvolliset.

Koska omistajayrittäjä (tai muu osakkeenomistaja) ja yritys ovat erillisiä verovelvollisia, kohdistuu niihin kauttaaltaan eri verotus. Omistajayrittäjän kannattaa kuitenkin suunnitella sekä oma, että yrityksen verotus kokonaisuutta ajatellen, jotta niin yrittäjä, kuin yrityskin välttyisivät ylimääräisten verojen maksulta ja muilta negatiivisilta veroseuraamuksilta. Kokonaisvaltainen verosuunnittelu kannattaa myös siksi, että omistajayrittäjä ei välttämättä aina tiedä, milloin hankinnat tai kulut kuuluvat yrityksen verotukseen ja milloin ne todellisuudessa puolestaan kuuluvat yrittäjän tuloverotuksen piiriin.

Tässä artikkelissa tarkastelemme niitä keskeisiä seikkoja, joita omistajayrittäjän kannattaa miettiä suunnitellessaan niin henkilökohtaista verotustaan kuin yrityksen verotusta. Käsittelemme omistajayrittäjän erilaisia vaihtoehtoisia palkanmaksutapoja pääpiirteittäin sekä palkanmaksumuotojen verokohtelua osakeyhtiön ja henkilön tuloverotuksessa. Tämän ohella käymme läpi kulujen jakautumisen osakeyhtiön vähennyskelpoisiin kuluihin ja omistajayrittäjän vähennyskelvottomiin elantomenoihin, ja tarkastelemme milloin holdingyhtiön perustaminen saattaa olla tarkoituksenmukaista.

Yleiset lähtökohdat

Yrittäjää ja osakkeenomistajaa verotetaan saamistaan tuloista, olivat ne sitten maksettu yrityksestä palkkana, osinkona, muuna rahanarvoisena etuna tai esimerkiksi varojen jakona sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Ratkaisevaa ei ole se, että suoritukset on tehty euromääräisinä, vaan se, että yrittäjälle on siirretty tietynsuuruinen varallisuuserä, jolle voidaan määritellä euromääräinen arvo.

Osakeyhtiön kohdalla omistajayrittäjän (tai muun osakkeenomistajan) tulot ovat erillään yrityksen tuloista, tarkoittaen sitä, että yrityksen tulo ei automaattisesti ole yrittäjän tuloa ja vastaavasti omistajayrittäjän muualta saamat tulot eivät vaikuta osakeyhtiön tuloverotukseen.

Yrittäjän osakeyhtiöstä nostaman korvauksen verotukselliset lähtökohdat vaihtelevat riippuen siitä, missä muodossa yritys maksaa yrittäjälle korvausta työsuorituksesta. Omistajayrittäjän kannattaa nostaa varoja omasta yrityksestä tavalla, joka on verotehokasta sekä yrittäjälle itselleen, että yritykselle. Alla kerromme tiivistetysti mitä kaikkea yrittäjän kannattaa miettiä suunnitellessaan oman yrityksen verotusta ja palkanmaksun verotehokasta järjestelemistä.

Palkat ja osingot verotuksessa – Miten varoja kannattaa nostaa omasta yhtiöstä?

Yrittäjällä on osakkeenomistajana mahdollisuus valita missä muodossa yritys maksaa hänelle korvausta työsuorituksesta. Jos listaamattomalla osakeyhtiöllä on useampi osakas, sovelletaan osakkaiden kesken yleensä etukäteen sovittua käytäntöä palkan tai muun korvauksen maksusta. Monia yrittäjiä askarruttaa kuitenkin kysymys siitä, kannattaako yrityksen maksaa yrittäjälle palkkaa, osinkoa, vai ehkä molempia. Eräänlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että jos osakeyhtiöllä on paljon omaa nettovarallisuutta, voi osinkojen maksaminen olla palkanmaksua edullisempaa omistajayrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa.

Optimaaliseen palkkojen ja osinkojen taikka muiden korvausten suhteen vaikuttaa muun muassa yrityksen liiketoimintamalli ja taloudelliset tavoitteet. Jos osakkeenomistajat pyrkivät kasvattamaan yrityksen laskennallista arvoa, on yrityksen oman nettovarallisuuden kasvattaminen keskeistä, jolloin yrityksen täytyy tehdä voittoa voidakseen jakaa osinkoa.

Yrittäjän yrityksestä nostamat palkkatulot ovat vähennettävissä yrityksen verotuksessa kuluina, mutta palkkatuloa verotetaan yrittäjän henkilökohtaisessa tuloverotuksessa tuloverolain (TVL) säännösten mukaisesti ja siten progressiivisesti. Yrittäjän todellinen palkkatulojen verotus voi tämän seurauksena olla korkeampi kuin mitä se olisi, jos yrittäjä saa palkkansa pääomatuloina. Tietyissä tilanteissa palkkatulon nostaminen on kuitenkin kannattavampaa kokonaisverotusta ajatellen.

Kumpi on kannattavampi yritykselle?

Jos kyseessä on hyvin nuori yritys, jolle ei juurikaan ole kertynyt omaa nettovarallisuutta tai jos yrittäjä osallistuu yrityksen toimintaan henkilökohtaisella työsuorituksellaan, voi yrittäjän olla järkevämpää nostaa palkkaa kuin osinkoa. Jos yrittäjä puolestaan on ulkoistanut yrityksen operatiivisen puolen yrityksen palkkaamille työntekijöille, voi tilanne olla toinen.

Osinkojen jakaminen edellyttää aina, että yrityksellä on jakokelpoisia varoja. Täten yrityksen toiminnan tappiollinen tulos estää osakeyhtiölain (OYL) säännösten valossa osingon jakamisen yrityksestä. Osingon määrästä ja maksamisesta päättää yhtiökokous, eli enemmistöosakkeenomistajat, mutta osingon määrä ei lähtökohtaisesti saa ylittää osakeyhtiön hallituksen esittämää osingon enimmäismäärää. Osinkotulojen verotuksessa on huomioitava OYL:n säännökset ja osinkotulojen verotus riippuu suuressa määrin siitä, onko yritys listattu vai listaamaton. Listaamattomasta yrityksestä puhutaan silloin, kun yrityksen osakkeilla ei käydä kauppaa julkisesti pörssissä ja monet pienet yritykset kuuluvat näihin.

Kun listaamaton yritys maksaa osinkoa on osingon määrä saajalleen osittain veronalaista pääomatuloa tai veronalaista ansiotuloa sekä osittain verotonta tuloa. Tämä jako osuuksiin riippuu osakkeen matemaattisesta arvosta, johon emme tässä artikkelissa pureudu yksityiskohtaisesti.

Kulujen vähentäminen, jaksottaminen ja peitelty osinkojen jako

Vaikka onkin paljon kuluja, joita ei yksinkertaisesti voi vähentää yrityksen verotuksessa yritystoiminnan kuluina, niin vastaavasti voi olla myös paljon sellaisia kuluja, mitä yrittäjä ei tule ajatelleeksi, että yrityksen verotuksessa voidaan vähentää. Yrityksen verotuksessa voidaan lähtökohtaisesti vähentää kaikki liiketoimintaan sekä varallisuuden kerryttämiseen ja säilyttämiseen kohdistuvat kulut. Vähennettäviin kuluihin lukeutuvat kaikki tilavuokrat, palvelumaksut ja hankintojen kustannukset, mutta myös esimerkiksi yrittäjän työntekoon liittyvät matkakulut, puhelinlaskut ja tietyt yrityslahjat sekä mahdolliset lakipalvelujen kulut. Vähennettäviin kuluihin saattaa hankinnan laadun mukaan kohdistua tiettyjä jaksottamissääntöjä, jolloin hankinnan kulu jaetaan usealle vuodelle ja siten kulun kokonaismäärä on siten vähennettävissä jaksotetusti.

On huomattava, että tietyt edut tai etuudet, joita yritys maksaa yrittäjälle tai tämän läheiselle, saattavat pahimmillaan tulla katsotuksi peitellyksi osingonjaoksi. Peitelty osingonjako perustuu tilanteen mukaan OYL:n tai verotusmenettelylain (VML) säännöksiin. Jos yrityksellä esimerkiksi on vuokrauskäytössä oleva vapaa-ajan kiinteistö, saattaa kiinteistön hyödyntäminen vastikkeettomasti omaan käyttöön muodostaa peitellyn osingon. Vastaavasti, jos yritys hankkii varallisuutta tai palveluita yrittäjältä tai yrittäjän läheiseltä selkeästi ylihintaan, voi markkinahinnan ylittävä osuus muodostaa peitellyn osingon ja yritys voi pahimmillaan syyllistyä myös VML:n mukaiseen veron kiertämiseen.

Kannattaako holdingyhtiön perustaminen?

Kuten totesimme artikkelissamme ”Verosuunnittelu osakeyhtiön näkökulmasta” maksaa osakeyhtiö yhteisöveroa, joka on 20 % osakeyhtiön tilikauden tuloksesta. Henkilön tuloverotuksessa pääomatuloveroprosentti on tulon määrän mukaan 30 % tai 34 %. Veroprosentti määräytyy pääomatulon määrän mukaan tulonsaajakohtaisesti.

Holdingyhtiön perustaminen voi olla kannattavaa silloin kun yhtiön liiketoiminta on kasvanut ja jos yhtiöllä ei ole suuria hankintoja tai laajennussuunnitelmia sekä silloin kun rahoja ei tarvitse saada käyttöön heti. Holdingyhtiörakenne perustuu siihen, että holdingyhtiö omistaa osakkeita osinkoa jakavassa yrityksestä. Osinkoa jaetaan siten liiketoimintaa harjoittavasta yrityksestä holdingyhtiölle.

Jos osinkoa jakava yritys on toistuvasti tehnyt hyvää tulosta peräkkäisten tilikausien aikana, ja jos yrittäjä (tai muu osakkeenomistaja) ei halua jakaa varoja yrityksestä henkilökohtaiseen käyttöön, mutta haluaa kuitenkin pienentää yrityksen tulosta, voi holdingyhtiön perustaminen tulla ajankohtiaseksi. Kun osinkoa jakava yritys on listaamaton ja jos holdingyhtiöllä on yli 10 %:n osakkeenomistus osinkoa jakavasta yhtiöstä on osinko holdingyhtiölle verovapaata ja holdingyhtiö voi esimerkiksi sijoittaa varat, jolloin holdingyhtiön varallisuus karttuu. Koska osinkoa voidaan jakaa vain voitollisesta tuloksesta, on osinkoa jakavan yhtiön kuitenkin maksettava yhteisövero tekemästään tuloksesta.

Lopuksi

Vaikka verosuunnittelu on keskeinen osa yrityksen taloudellista päätöksentekoa ja siten kannattavaa niin yritykselle kuin yrittäjälle, on yrittäjän kuitenkin aina syytä tunnistaa, minkälainen toiminta on sallittua ja mikä puolestaan on lain vastaista. Jotta ikäviltä seuraamuksilta, kuten verojen jälkikäteiseltä oikaisulta verovelvollisen vahingoksi voitaisiin välttyä, on verosuunniteluun liittyvissä kysymyksissä syytä kysyä neuvoa ammattilaiselta.

Meillä Nordic Law’lla on laaja ammattitaito sekä yritys- että henkilöverotuksesta, ja ammattilaisemme avustavat sinua hahmottamaan ja suunnittelemaan toimintasi verotehokkaalla tavalla. Mikäli sinulla on kysymyksiä yrityksesi tai omaan verosuunnitteluusi liittyen, tai jos vain haluat kartoittaa verotehokkaampien vaihtoehtojen mahdollisuuksia, niin olethan yhteydessä matalalla kynnyksellä – avustamme mielellämme!

Artikkelin laadintaan osallistui juristiharjoittelijamme Charlotta Grandell.