DAO:n oikeudelliset lähtökohdat Suomessa

Decentralized autonomous organization eli DAO on digitaalinen hajautettu päätöksentekoelin, jonka toiminta perustuu lohkoketjuun sijoitettuihin älysopimuksiin määritettyihin sääntöihin. DAO:ssa määräysvaltaa käyttävät tokenhaltijat, jotka äänestävät DAO:n toimintaa ohjaavista hallinnointiehdotuksista.

Perustajat asettavat DAO:lle tietyt säännöt älysopimuksiin. DAO:lle hankitaan varoja yleensä myymällä tokeneita, jotka antavat sen haltijalle äänioikeuden edellä mainituista hallinnointiehdotuksista päätettäessä. Kun tokenit on laskettu liikkeelle, lohkoketju ’kytketään päälle’ ja tokeneita hankkineet henkilöt päättävät jatkossa kaikesta DAO:n toiminnasta.

Yhä useammassa virtuaalivaluuttoihin liittyvässä projektissa on ryhdytty muodostamaan DAO:a, jonka myötä tässä artikkelissa keskitytään tiettyjen oikeudellisten lähtökohtien tarkasteluun sekä pyritään kategorisoimaan DAO:a Suomen oikeusjärjestelmän näkökulmasta.

Tokenit – arvopapereita vai ei?

DAO:n uutuus ja ainutlaatuinen luonne aiheuttavat sen, että DAO:t ovat eräänlaisessa juridisessa tyhjiössä. DAO:n tokeneiden luovutuksessa on pohdittava sitä, mikä on tämän luovutustoimen oikeudellinen luonne. Kun esimerkiksi tavallisessa osakeyhtiön osakkeiden listautumisannissa tai IPO:ssa (Initial Public Offering) lasketaan yhtiön osakkeita julkiseen myyntiin, kyse on arvopaperimarkkinasääntelyn alaisesta tapahtumasta. DAO:n tokeneiden luovutukselle ei löydy suoraa määritelmää laista, vaan arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti. Kysymys on siitä, ovatko tokenit virtuaalivaluuttaa vai arvopapereita.

Perustuen vallitsevaan markkinakäytäntöön, voidaan pääsääntönä todeta, että liikkeeseen laskettavat tokenit ovat EU-alueella virtuaalivaluuttoja, ja jäsenvaltiosta riippuen virtuaalivaluutan laillinen liikkeeseenlasku voi edellyttää relevanttia rekisteröintiä viranomaisille. Yhdysvalloissa tilanne taas on monimuotoisempi, ja siellä asia ratkaistaan ns. Howey-testin perusteella, josta voit lukea lisää esim. bitcoinia koskevasta analyysistämme. Mainitsemisen arvoista on myös se, että Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio SEC katsoi vuonna 2017 raportissaan, että DAO:n toimintaperiaatetta noudattavan ”The DAO”-organisaation liikkeelle laskemat tokenit olivat arvopapereita ns. Howey-testin perusteella.

Joka tapauksessa – koska virtuaalivaluutan ja arvopapereiden liikkeeseen lasku edellyttää rekisteröintiä tai toimilupaa, herää DAO:n osalta mielenkiintoinen kysymys; koska DAO ei ole oikeushenkilö eikä sitä laissa suoranaisesti tunnisteta oikeuksia ja velvollisuuksia luovaksi järjestelyksi, tarvitseeko DAO liikkeeseen laskun yhteydessä relevanttia rekisteröintiä tai toimilupaa, ja kuinka tällaisen velvoitteen ulottaminen DAO:iin ylipäänsä olisi mahdollista?

DAO:n oikeudellinen asema

Kuten todettu, DAO:n kaltaisen elimen oikeudellinen status on toistaiseksi epäselvä. Koska Suomessa yhteisöjen (esim. osakeyhtiö) oikeushenkilöllisyyden syntyminen edellyttää yhteisöltä pääsääntöisesti rekisteröintiä, ei DAO:n kaltainen hajautettu organisaatio voi sellaisenaan saavuttaa oikeushenkilön asemaa täyttämättä lain asettamia vaatimuksia rekisteröinnistä. Näin ollen DAO ei itsessään voisi omistaa mitään tai tehdä oikeustoimia, hankkia oikeuksia tai sitoumuksia. Mikään ei sinänsä estä esimerkiksi osakeyhtiötä sisällyttämästä yhtiöjärjestykseensä toimialamääräystä DAO:n inkorporoinnista yhtiötoimintaan, joka tosin vienee pohjaa sen hajautetusta luonteesta.

Sinänsä teoriassa voitaisiin katsoa, että DAO voisi olla rekisteröimätön yhdistys yhdistyslain (503/1989) nojalla, mutta tällöin DAO:n tulisi täyttää tietyt reunaehdot. Rekisteröimättömän yhdistyksen toiminnan tulee olla voittoa tavoittelematonta (non-profit), ja sen harjoittaman taloudellisen toiminnan tulisi olla määrättynä säännöissä. DAO:n säännöt on kirjoitettu lohkoketjuun, mutta voittoa tavoittelemattomuuden -määritelmä tuskin täyttyisi monenkaan DAO:n osalta. Täten rekisteröimätön yhdistys ei todennäköisesti tarjoa tilanteeseen ratkaisua.

DAO tulisikin ymmärtää luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden yhteenliittymäksi, jotka toimivat lohkoketjuperusteisen sopimuksen perusteella yhteisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Täten näkisimme, että DAO:n asemaa on toistaiseksi tarkasteltava yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden kautta.

Oikeusvaikutukset DAO:n jäsenille?

Koska nykysääntelyn valossa on vaikea nähdä, että DAO:lle voitaisiin ulottaa oikeusvaikutuksia, voidaanko niitä ulottaa DAO:n jäsenille?

DAO:n tokenhaltijat voivat olla joko oikeushenkilöitä tai luonnollisia henkilöitä. DAO:ssa tokenhaltijat sopivat yhdessä keskenään tehtävistä oikeustoimista, minkä jälkeen joku tai jotkut tokenhaltijoista lähestyvät kolmatta tahoa esimerkiksi sopimuksen- tai kaupantekotarkoituksessa. Tällöin kyseessä voi olla esimerkiksi irtaimen kauppa, johon liittyvät suoritusvelvoitteet määräytyvät sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan. Tietyissä tilanteissa tokenhaltijat voivat vastata näin syntyneistä velvollisuuksista yhteisvastuullisesti. Esimerkiksi sopimusrikkomuksen tai velan syntyessä tokenhaltijat ovat henkilökohtaisesti (yhteis)vastuussa velvoitteen täyttämisestä.

Mitä taas tulee tilanteeseen, jossa DAO:lla olisi virtuaalivaluutan tarjoajista annetun lain (572/2019) tai arvopaperimarkkinasääntelyn perusteella velvoitteita, on vaikea nähdä oikeudenmukaiseksi se, että tokenhaltijat vastaisivat DAO:n toimista yhteisvastuullisesti, sillä velvoitteet saatettaisiin kohdentaa esim. sellaiseen DAO:n jäseneen, jolla olisi hyvin pieni osa ja rooli DAO:n päätöksenteossa. Se taas voisi olla perusteltua, että suuren osan ja roolin DAO:n päätöksenteossa omaavat tokenhaltijat voisivat vastata velvoitteista DAO:n puolesta, sillä he voisivat konkreettisella tavalla vaikuttaa DAO:n toimintaan. Myös DAO:n rahoitusvaiheessa, ennen kuin perustajat ovat kytkeneet lohkoketjun päälle, olisi teoriassa oikeudenmukaista ja mahdollista kohdistaa vastuu perustajiin ilman pohdintaa tokenomistuksen määrästä

Tulkintaamme tukee Financial Action Task Forcen (FATF) tuore ohjeistus, jonka nojalla DAO:a ja siihen mahdollisesti liittyvää (virtuaalivaluutan tarjoajan) rekisteröitymisvelvollisuutta tulisi tarkastella ns. omistaja/operaattori-testin perusteella, jolloin jos DAO:n osalta olisi yksilöitävissä sen kaltainen taho, joka tosiasiallisesti pystyy määräämään DAO:n toiminnasta vieden DAO:n kauemmas sen hajautetusta tarkoituksesta, olisi tämänkaltainen taho mahdollisesti velvollinen rekisteröitymään soveltuvan virtuaalivaluutan tarjoamista koskevan sääntelyn perusteella.

Kuten edellä jo ilmenee, ovat DAO:t ilmiönä hyvin tuore, jolloin myös vastuukysymykset ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Siten DAO:n muodostamista harkitsevien tiimien tulisi aina tapauskohtaisesti ja ennakollisesti arvioida hahmotellun DAO:n ominaispiirteitä ja siihen mahdollisesti liittyvän tokenin ominaisuuksia, jonka perusteella olisi sitten mahdollista määrittää soveltuva sääntelykehikko.

Yhteenveto

DAO on lohkoketjuteknologiaan ja älysopimuksiin perustuva hajautettu päätöksentekoelin, minkä avulla sen tokenhaltijat voivat yhdessä päättää DAO:n toiminnasta tekemällä hallinnointiehdotuksia. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei tunnista DAO:a oikeushenkilönä, ja DAO:n hyödyntäminen täysin itsenäisenä päätöksentekoelimenä johtanee todennäköisesti tokenhaltijoiden henkilökohtaiseen vastuuseen velvoitteistaan.

DAO on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen ja ns. web3-kehitykselle olennainen instrumentti, minkä avulla yritykset voivat monipuolistaa omaa Fintech-rakennettaan ja tulevaisuudessa onkin katsottava, että DAO-pohjaiset strukturoinnit tarjoavat houkuttelevan vaihtoehdon perinteisten Venture Capital ja Private Equity-sijoitusmallien rinnalle.

Teknologiaoikeuteen ja lohkoketjuihin erikoistuneena toimistona me Nordic Law’lla autamme mielellämme kaikissa DAO-liitännäisissä kysymyksissä.

Artikkelin laadintaan osallistui lakimiesharjoittelijamme Patrik Anthoni.

31.01.2022 JON