Esports ja ammattipelaajien verotus

Elektroninen urheilu, eli tuttavallisemmin esports, on viime vuosien hurjan kasvun myötä noussut sekä suosiossa että pelaajamäärissä usean perinteisen urheilulajin ohi. Olemme teknologia-alan lakitoimistona olleet tiiviisti mukana tämänkin segmentin kehittämisessä, jonka myötä olemme aiemmin myös aloittaneet esports-aiheisen artikkelisarjan. Sen ensimmäisessä osiossa käsittelimme pelaajasopimuksia.

Tässä toisessa osassa on tarkoitus yleisellä tasolla paneutua e-urheilijoiden eri tapoihin järjestää ja optimoida omaa verotusta huomioiden eritoten sen, että e-urheilijoiden ansiotulot ovat olleet vahvasti esillä jo parin vuoden ajan verotietojen julkaisemisen johdosta. Verotietoja katsomalla huomaa kuitenkin nopeasti, että osa suomalaisista e-urheilijoista ovat järjestäneet toimintansa osakeyhtiömuotoon, kun taas toiset nostavat kaiken ansiotuloina.

Yleistä e-urheilijan tulon veronalaisuudesta

Verolainsäädännössämme urheilijan käsitettä ei ole määritelty, mutta Verohallinnon ohjeiden mukaan urheiluna katsotaan fyysisten lajien ohella myös taitolajit kuten biljardi ja shakki. Näin ollen voidaan todeta, että e-urheilijat rinnastetaan tänä päivänä ”perinteiseen” urheilijan, ja toiminta voikin perustuu muuhun kuin fyysisenä pidettävään suoritukseen.

Veronalaista tuloa ovat kaikki henkilön rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot, jollei tiettyä tuloa ole nimenomaisesti säädetty verovapaaksi (tuloverolaki 29 §, TVL). Veronalaista ansiotuloa on muun ohessa palkka ja siihen rinnastettava tulo, eläke sekä tällaisen tulon sijaan saatu korvaus (TVL 61 §). TVL 110 §:n 1 momentin mukaan tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan.

E-urheilijan veronalaiseen tuloon luetaan siis kaikki e-urheilijan saamat palkat, palkkiot tai muut hyvitykset. On myös huomattava, että e-urheilijan veronalaisiin tuloihin luetaan myös kaikki muut kuin varsinaiseen urheilusuoritukseen perustuvat tulot, kuten urheilemiseen liittyvät mainospalkkiot ja sponsoritulot.

E-urheilijalla on myös TVL 166 c §:n mukaan mahdollisuus siirtää osa palkasta urheilijarahastoon. Urheilijarahastoon voivat siirtää varoja niin yksilö- että joukkueurheilijat. Varoja saa siirtää verovapaasti urheilijarahastoon enintään 50 % verovuoden urheilutulon bruttomäärästä, kuitenkin enintään 100 000 euroa.

E-urheilijan perustama osakeyhtiö elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL) 1 §: mukaan elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa. Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluu kaikki verovelvollisen harjoittama liike- ja ammattitoiminta. Ammattitoimintana pidetään liiketoiminnan kaltaista, mutta suppeammassa laajuudessa harjoitettua toimintaa, jossa verovelvollisen omalla henkilökohtaisella ammattitaidolla on usein suuri merkitys. Elinkeinotoiminnan tunnusmerkkeinä on katsottu olevan esimerkiksi:

• ansiotarkoitus ja voiton tavoittelu
• taloudellinen riski
• toiminnan itsenäisyys
• toiminnan laajuus
• toiminnan suunnitelmallisuus
• toiminnan jatkuvuus

Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 2010/103, että yksilöurheilijalla on oikeus perustaa osakeyhtiö ja harjoittaa elinkeinotoimintaa yhtiönsä kautta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös perustui muun muassa siihen, että yksilöurheilijat kantavat usein itse riskin omasta toimeentulostaan. Käsittääksemme edellä mainittu KHO:n ratkaisu on myös ainoa, joka liittyy urheilijan oikeuteen harjoittaa toimintaansa osakeyhtiömuodossa. Voidaankin todeta, että urheilijan on oltava yksilöurheilija, joka kantaa riskin tulonmuodostumisesta ja hoitaa itse toiminnasta aiheutuvat kulut, jotta osakeyhtiömuotoinen järjestely olisi mahdollista. Esimerkiksi jääkiekkoilija ei täytä yllä todettuja vaatimuksia, sillä jääkiekkoilijoiden solmimat sopimukset ovat verrattain pitkiä ja tulo muodostuu yhdestä lähteestä.

Rajanveto yksilö- tai joukkueurheilun välillä ei kuitenkaan ole täysin selvää. Esportissa rajanveto on sitäkin epäselvempää. Esimerkiksi Dota2:ssa ja CS GO:ssa, peliä pelataan joukkueissa, mutta joukkueen yksilöt ovat käytännössä yksilöurheilijoita. StarCraft2 peliä pelataan taas yksi vastaan yksi-formaatissa, jolloin rajanveto yksilöurheilun puolesta on selvempi.

Esportissa tulonmuodostus on kuitenkin usein laajempaa kuin perinteisissä lajeissa, joissa tulo voi perustuu ainoastaan palkkaan. E-urheilijoiden tulot muodostuvatkin usein monista eri lähteistä, esimerkiksi palkintorahoista, palkoista, sponsorituloista sekä striimamisesta.

Voidaankin todeta, että esportsissa on kyse kansainvälisestä huippu-urheilusta, ja toiminnassa on mukana alati kasvavaa liiketoimintaa ja tavoitteena on luonnollisesti voiton tekeminen. E-urheilijat kantavatkin tällöin taloudellisen riskin omasta menestyksestään, jolloin osakeyhtiön hyödyntäminen voi tulla kyseeseen tarjoten samalla erinäisiä verohyötyjä e-urheilijoille.

19.12.2019 JON