Uusi hallitusohjelma startup- ja kasvuyritysten näkökulmasta

Uuden hallituksen lähtökohtaisesti vuosiksi 2023—2027 Suomeen muodostavat puolueet ovat 16.6.2023 julkaisseet neuvottelutuloksensa hallitusohjelmasta, johon perustuen Suomea aletaan muovata seuraavina vuosina. Asiakirjan kulkee nimellä ”Vahva ja välittävä Suomi” ja sisältää paljon kirjauksia, jotka myös startup- ja kasvuyritysten tulee tiedostaa suunnitellessaan omaa liiketoimintaansa.

Hallitusohjelman ollessa 244 sivun mittainen, pyrimme tässä artikkelissa avaamaan kirjauksia, joista näkemyksemme mukaan on odotettavissa mielenkiintoista uutta lainsäädäntöä yritysten kannalta.

Työlainsäädäntö

Työlainsäädäntöön on ehdotettu hallitusohjelmassa useita startup- ja kasvuyrityksen arkeen suoraan vaikuttavia kirjauksia. Merkittävimpinä kirjauksina voidaan pitää kirjauksia mahdollisuudesta tehdä määräaikainen työsopimus vuodeksi ilman erityistä perustetta ja henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen muuttamista edellyttämään asiallista syytä. Startup- ja kasvuyritysten hektiseen arkeen molemmat kirjaukset vaikuttanevat positiivisesti, uusi sääntely kannustanee yrityksiä rohkeammin rekrytoimaan uutta työvoimaa, vaikkakin varmuutta ei vielä tätä kirjoitettaessa ole, miten lopulliset lainsäädännöt tullaan muotoilemaan.

Jo sanottujen kirjausten lisäksi selkeitten startup- ja kasvuyritysten toiminnassa tulee näkymään hallituksen päätös nostaa yhteistoimintalain soveltamisala 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin. Tämä mahdollistaa yrityksille ketterämmän toiminnan kasvuvaiheessa sekä keventää hallinnollista taakkaa, kunnes yhtiö kasvaa selvästi useamman, kuin ydintiimin työllistäväksi yritykseksi. Samoin alle 50 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä suunnitellaan poistettavan työsopimuslain velvoittama työntekijän takaisinottovelvollisuus kaikissa tilanteissa.

Lisäksi hallitusohjelmassa korostetaan paikallisen sopimisen lisäämistä, mitä vahvistettaisiin esimerkiksi poistamalla työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot sekä laajentamalla yrityksen kanssa solmitun työehtosopimukseen oikeus poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista tähän mennessä on saanut poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Startup- ja kasvuyritysten kannalta kirjaus on hyvä, vaikkakin alalla on jo ennestään tyypillistä paikallisen sopimisen hyödyntäminen yritysten kilpaillessa parhaista osaajista.

Yritysten kannalta haastavina kirjauksina voidaan nähdä eräät maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikan alle sijoitetut tavoitteet, joilla on kuitenkin vaikutus myös yritysten työllistämismahdollisuuksiin. Varmasti eniten kansainvälistä rekrytointia haittaava kirjaus on edellytys poistua Suomesta, jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomeen tullut työntekijä ei kolmen kuukauden kuluessa ole solminut uutta työsuhdetta. Kolme kuukautta on nähtävissä verrattaen lyhyeksi ajaksi löytää kokonaan uusi työ, etenkin, jos irtisanominen tai määräaikaisen sopimuksen suunnitellun jatkamisen estyminen tulevat työntekijälle yllätyksenä. Tämä saattaa toteutuessaan heikentää suomalaisten startup- ja kasvuyhtiöiden mahdollisuutta saada houkuteltua kilpailtua kansainvälistä työvoimaa.

Työvoiman saavuttamista mahdollisesti heikentävänä tekijänä on myös nähtävissä pysyvään oleskeluoikeuteen tehtävät tiukennukset ja etenkin erityisen hyvän suomen tai ruotsin kielen taidon vaatiminen neljän vuoden asumisajan jälkeen haettavan pysyvän oleskeluluvan osalta. Riittävä kielitaito riittää jatkossa ainoastaan, jos kuuden vuoden asumisaika täyttyy. Kansainväliseen kasvuun tähtäävien startup- ja kasvuyritysten yrityskieli on monesti englanti, jolloin suomen tai ruotsin kielen oppiminen voi olla haastavaa ja tämä luonnollisesti saattaa heikentää Suomessa sijaitsevien yritysten houkuttelevuutta.

Verolainsäädäntö

Startup- ja kasvuyritysten kannalta keskeistä on hallitusohjelman kirjaus siitä, että yhteisöverokanta pidetään kilpailukykyisellä tasolla ja valmistaudutaan verrokkimaissa tapahtuviin veromuutoksiin reagoimiseen. Samoin tällaisissa yrityksissä pitkäjänteistä työtä tekevien yrittäjien verokohtelu luvataan säilyvän ennallaan, eikä listaamattomien yritysten osinkoverotukseen tai yrittäjävähennyksiin aiota puuttua.

Verotuksen kannalta mielenkiinnolla jäädään myös seuraamaan, miten konkretisoituu hallituksen kirjaama työn jatkaminen veronkierron ja harmaan talouden torjumisen parissa, mutta samanaikaisesti korostettu pidättäytyminen hankkeista, jotka aiheuttavat suhteetonta hallinnollista taakkaa, ja jotka ulottuvat laajemmalle kuin veronkierron vastaisen tavoitteen saavuttamisen kannalta on tarpeen. Parhaimmillaan kirjaus voidaan nähdä yritysten kannalta ennakoitavuutta lisäävänä, sillä niille ei pitäisi syntyä uutta ja vaikuttavuudeltaan kyseenalaista taakkaa, mutta samanaikaisesti kirjauksen avoimuudesta johtuen ei vielä voida tehdä liian pitkälle meneviä päätöksiä.

Eräänä huomiona liittyen jo edellä kuvailtuihin työlainsäädännön muutoksiin, on verotuksen kautta päätetty pyrkiä poistamaan esteitä ulkomaisten työntekijöiden Suomeen lähettämiseltä. Samoin tällaisten työntekijöiden näkökulmasta asemaa pyritään parantamaan pidentämällä ns. avainhenkilölain työssäoloaikaa. Nämä kirjaukset vaikuttavat tukevan kansainväliseen kasvuun tähtääviä yrityksiä, joiden tarvitsemat osaajat ovat globaalilla tasolla kilpailtuja.

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelman vero-oikeudelliset kirjaukset vaikuttavat hyvin yrittäjämyönteisiltä ja tuovat ennustettavan näkymän Suomessa jo toimiville yrityksillä. Tämän lisäksi eräistä kritiikkiä herättäneistä verohankkeista on luovuttu (ks. esimerkiksi kommenttimme aiemmin suunnitellusta ns. exit-verosta).

Yhtiöoikeus

Yhtiöoikeudelliselta kannalta startup- ja kasvuyrityksien asemaa toteutuessaan helpottaa lainsäädäntöuudistukset, joilla pyritään keventämään yritysten hallinnollista taakkaa. Konkreettisina keinoina mainitaan osakeyhtiön purkamismenettelyn ja oman pääoman menettämistä koskevan sääntelyn sujuvoittaminen. Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on toteuttaa ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatetta, jolla pyritään jokaisen uuden hallinnollisen velvoitteen tullessa purkamaan alta toinen hallinnollinen velvoite. Samoin kansallista lainsäädäntöä pyritään keventämään siltä osin, kuin sitä on luotu Euroopan Unionista tulleen lainsäädännön lisäksi. Hallinnollinen taakka voi pahimmillaan syödä heti alkuvaiheessa jo valmiiksi niukkoja resursseja, joten kyseiset muutokset otetaan varmuudella tyytyväisinä vastaan, vaikkakin jää vielä auki, mitä kaikkia hallinnollisia velvoitteita tullaan purkamaan.

Mielenkiintoisena seikkana voidaan myös nostaa tehdyt kirjaukset yrittäjyyden uusien muotojen tunnistamisesta sekä yrittäjyyttä edistävien mallien, kuten Viron yrittäjätilin, kaltaisten keinojen selvittämisestä Suomen kontekstissa. Sanotut toimet helpottaisivat yrityksen perustamista ja siirtämistä Suomeen. On myös kiintoisaa jäädä seuraamaan, tunnistaako Suomi esimerkiksi DAO:n (k.s artikkelimme DAO:sta) jatkossa lainsäädännön tasolla.

Hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota myös Suomen rahoitusmarkkinoihin, joilla on luonnollisesti kiinteä yhteys yhtiöoikeuteen. Huomiota osoittaa listautumiskynnyksen alentamisesta alkava selvitys sekä yrityssaneerausmenettelyyn lisättävistä velkakonversiota ja uudelleenjärjestelymenettelyistä. Listautumiskynnyksen alentaminen monipuolistaa toteutuessaan startup- ja kasvuyritysten mahdollisuutta kerätä rahoitusta, ollen täten erinomainen uutinen. Velkakonversion osalta taas kuvataan, että tarkoituksena on mahdollistaa osan yrityksen veloista muuttaminen yhtiön osakkeiksi, myös vastoin osakkeenomistajien kantaa. Edellä sanottu tulee olemaan selkeä yhtiöoikeudellinen muutos, jossa on vielä tässä vaiheessa jonkin verran kysymysmerkkejä ja punnintaa joudutaan varmastikin tekemään osakkeenomistajan edun sekä velkojansuojan välillä. Lähtökohtaisesti myös tähän uudistukseen voidaan suhtautua positiivisesti startup- ja kasvuyritysten kannalta, sillä parhaimmillaan muutos voi estää hyvän ja vain väliaikaisesta likviditeettivajeesta kärsivän projektin alas ajamisen.

Yhteenveto

Uudessa hallitusohjelmassa on selvästi asetettu tavoite saada pääomia ja yrittäjyyttä Suomeen. Tämän mahdollistamiseksi on luvattu aloitettavan välittömät valmistelut, johon kuuluu esimerkiksi yhden luukun periaatteen, jossa kaikki viranomais- ja luvitusprosessit saataisiin yhdestä paikasta ennalta määritellyn ajan jälkeen, kehittäminen sekä investointien varaaminen teknologiaan. Hienoa on myös huomata, että tavoitteena on luoda edellytyksen maailman parhaan startup- ja kasvuyritysekosysteeminen kehittymiselle sekä datatalouden ja digitalisaation merkityksen korostaminen.

Täten voidaan yhteenvedonomaisesti sanoa, että uusi hallitusohjelma antaa paljon syitä pohtia yritystoiminnan sijoittumista Suomeen ja toisaalta luo uskoa siihen, että jo Suomessa toimivaan liiketoimintaan kannattaa investoida. Kun asiat ovat vielä valmisteluvaiheessa, voidaan perustelluilla puheenvuoroilla myös pyrkiä parantamaan seikkoja, jotka vielä toistaiseksi vaikuttavat yritysten kannalta vähemmän positiivisilta.

Meillä Nordic Law’lla on runsas kokemus startup- sekä kasvuyritysten oikeudellisesta avustamisesta, olemme palvelleet useita asiakkaita muun muassa yhtiön perustamiseen tai uudelleen sijoittumiseen sekä toimiluvan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. Jos haluat kuulla lisää Suomeen sijoittautumisen eduista tai keskustella hallituskirjausten merkityksestä omassa liiketoiminnassasi, ota matalalla kynnyksellä yhteyttä meihin!

Artikkelin laadintaan osallistui Associate Traineemme Mikael Huhtala.