Virtuaalivaluuttojen verotus Suomessa

Kryptovaluutta verotus Suomessa

Lohkoketjuteknologia ja kryptovaluutat ovat olleet viime aikoina runsaan uutisoinnin sekä lainsäädäntötoimenpiteiden kohteena, ja ne ovat myös varsin nopeasti saavuttaneet tavallisen kansan suosion. Kuitenkin, vaikka kryptovaluuttojen ensimmäisen toimivan edustajan – Bitcoinin – luonnista vuonna 2008 on kulunut jo lähes 15 vuotta, herättää niiden verotus vieläkin hämmennystä.

Tämän artikkelin tarkoituksena onkin selventää Suomen kryptoverotusta nykyisen lakiympäristön valossa.

Kryptovaluutta veronalaisena tulona

Tällä hetkellä kryptovaluuttojen verotuksesta ei ole Suomessa nimenomaisesti säädetty lailla, vaan verotuksessa nojaudutaan Verohallinnon ohjeisiin ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin, joissa kryptovaluutoista saadut tulot on rinnastettu tuloverolaissa määriteltyihin tuloihin.

Nykyisessä tilanteessa veronmaksuvelvollisuuden kryptovaluuttoihin liittyvistä transaktioista voi laukaista useat eri toimenpiteet. Yksityissijoittajien ja kryptovaluuttoja (mukaan lukien ns. NFT:itä) hyödyntävien yritysten tulee muistaa, että heidän veronmaksuvelvollisuutensa voi laukaista esimerkiksi seuraavat tilanteet:

• Kryptovaluutan myynti vastineeksi fiat-valuutasta;
• Kryptovaluutan vaihtaminen toiseen (mukaan lukien esimerkiksi NFT:n vaihtaminen toiseen kryptovaluuttaan, kuten Ethereumiin tai Solanaan);
• Tavaroiden ostaminen kryptovaluutalla (esimerkiksi käyttämällä kryptovaluuttapohjaista maksukorttia, kuten Binance-korttia);
• Louhintapalkkioiden vallintaan saaminen osallistumalla " proof-of-stake” tai "proof-of-work" -louhintaprotokollaan;
• Likviditeetin tarjoaminen kryptovaluutoilla;
• Lainaustoiminta kryptovaluutoilla;
• Marginaali- ja futuurikauppa kryptovaluutoilla; ja
• Krypto-Airdropin vastaanottaminen.

Verotuksen näkökulmasta jokainen tapahtuma, jossa kryptovaluutalla käydään kauppaa tai sitä kulutetaan, käytetään, realisoidaan taikka myydään, joka laukaisee veronmaksuvelvollisuuden, käsitellään erillisenä transaktiona. Esimerkiksi proof-of-stake -protokollasta saatujen louhintapalkkioiden tapauksessa joka kerta, kun louhija saa palkkion virtuaalivaluuttansa lukitsemisesta hetkeksi verkon käyttöön eli ”steikkaamisesta” (stake), jokainen saatu palkkio katsotaan erilliseksi veronalaiseksi transaktioksi.

On kuitenkin syytä mainita, että vaikka jokainen transaktio yleensä laukaisee veronmaksuvelvollisuuden, kryptovaluutan siirtäminen yhden omistajan kahden saman kryptovaluuttalajin lompakon välillä ei aiheuta veronmaksuvelvollisuutta.

Voittojen ja tappioiden verotus kryptokaupoissa

Keskimääräiselle kryptovaluuttoihin sijoittavalle verovelvolliselle yleisin verotettava tulo tulee kryptovaluutan myymisestä fiat-valuuttaa vastaan. Kun henkilö myy kryptovaluuttoja voitolla, hän on velvollinen maksamaan luovutusvoitosta pääomaveroa sen jälkeen, kun myyntihinnasta on vähennetty todellinen tai hankintameno-olettaman mukainen hankintahinta.

Toisaalta, jos kryptovaluuttoja myydään tappiolla, verovelvollisella on lähtökohtaisesti oikeus vähentää tappiot veroistaan. On olemassa tiettyjä poikkeuksia, kuten marginaali- ja futuurikaupankäyntiin liittyvät tappiot, jotka voivat johtaa tappioiden vähennyskelvottomuuteen Verohallinnon voimassa olevan ohjeistuksen vuoksi. Tällaisia tapauksia tulisi kuitenkin aina tarkastella ja tulkita tapauskohtaisesti.

Kryptoverotuksen sudenkuopat

Tavallisten omaisuuserien tapaan sijoittajien ja kryptovaluuttoja myyvien yritysten tulee lähestyä verojensa suunnittelua erityisellä huolella vuosittaisten vähennysten optimoimiseksi. Jos verovelvollinen laskee vuosittaisen veropositionsa virheellisesti, ei hyödynnä mahdollisia tappioita tai jos kryptovaluutan, johon hän sijoitti voittonsa saamisen jälkeen toisesta kryptovaluutasta, hinta romahtaa, hän voi päätyä tilanteeseen, jossa hänen veropositionsa ylittää hänen oman käyttöpääoman määrän.

Tämä puolestaan ​​voi johtaa henkilökohtaisiin maksuvalmiusongelmiin (esim. fiat-valuutan riittämättömyys kaikkien realisoituneiden verojen maksamiseen), jotka voitaisiin välttää huolellisella verotuksen optimoinnilla verovuoden aikana.

Mitä seuraavaksi?

Kryptovaluuttojen verotus on säilyttänyt nykytilansa Suomessa jo jonkin aikaa. Näkemyksemme on, että nykyinen kryptovaluuttojen sekä luovutusvoittojen ja -tappioiden kohtelu samoilla säännöillä tulisi nimenomaisesti sisällyttää tuloverolakiin, koska se toisi enemmän varmuutta ja selkeyttä kryptovaluuttojen verokohteluun verrattuna tuomioistuimen päätöksiin tai Verohallinnon ohjeisiin. On siten mielenkiintoista nähdä, miten kryptovaluuttojen verotusympäristö kehittyy lähivuosina ja mikä on Verohallinnon tahtotila osallistua kryptovaluuttojen verotuksen selkeyttämiseen.

Jos sinulla on kysyttävää kryptovaluuttojen verotuksesta, avustamme sinua mielellämme.

Lakimiesharjoittelijamme Patrik Anthoni osallistui tämän artikkelin kirjoittamiseen.