Vuokratyöfirmat ja määräaikaiset työsopimukset

Korkein oikeus (KKO) on 16.05.2019 antanut ratkaisun KKO 2019:45 siitä, voiko työnantajana toimiva vuokratyöfirma tehdä useita määräaikaisia työsopimuksia vuokratyöntekijöiden kanssa. Ratkaisussa arvioitiin ovatko työntekijöiden työsopimukset työsopimuslain mukaisesti määräaikaisia vai toistaiseksi voimassa olevia ja onko työntekijöillä oikeutta korvauksiin työnantajalta.

Vuokratyöfirman määräaikaiset sopimukset - tapauksen tausta

Henkilöstön vuokrausta harjoittava yhtiö N Oy oli tehnyt kolmentoista työntekijän kanssa useita perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia. N Oy oli saanut toimeksiantoja O Oy:ltä, ja työntekijät työskentelivät O Oy:ssä N Oy:n kautta. Työntekijöiden työsopimukset N Oy:n kanssa olivat päättyneet ilman irtisanomisaikaa.

Työntekijät vaativat, että N Oy velvoitetaan maksamaan heille irtisanomisajan palkkana yhden kuukauden palkka, lomakorvaus irtisanomisajalle sekä korvauksia työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta. Työntekijät vetosivat siihen, että määräaikaisille työsopimuksille ei ollut työsopimuslain mukaista perusteltua syytä, koska työsopimuksen päättyminen oli tehty riippuvaiseksi O Oy:n työvoiman tarpeesta ja päätöksestä. Työsopimuksia tulisi pitää tällöin toistaiseksi voimassa olevina ja N Oy on päättänyt työsuhteet noudattamatta irtisanomisaikaa, joten N Oy on velvollinen maksamaan korvauksia kannetta ajaville työntekijöille.

N Oy vastusti kannetta ja totesi, että määräaikaisille työsopimuksille oli useita perusteltuja syitä. Työntekijät olivat työskennelleet osana teollista prosessia, jossa työmäärä vaihtelee erittäin paljon, eikä N Oy:llä ollut tarjota samankaltaista teknistä työtä missään muussa yrityksessä.

KKO:n ratkaisun 2012:10 mukaisesti vuokratyöntekijää ei voitaisi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen, jos vuokrapalveluita käyttävän yrityksen työvoiman tarve on jatkuvaa eikä sen osalta ole olemassa perusteltuja syitä määräaikaisen työsopimuksen käyttämiselle. Käräjäoikeus katsoi täten, ettei työsopimuksia tehdessä ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että O Oy:n työvoiman tarve olisi tilapäistä. Käräjäoikeus piti työsopimuksia toistaiseksi voimassa olevina ja tuomitsi N Oy:n maksamaan kantajille irtisanomisajan palkat sekä vaaditut lomakorvaukset. N Oy:n ei kuitenkaan tarvinnut maksaa korvauksia työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta, koska työsopimusten päättämiselle oli taloudelliset ja tuotannolliset syyt, ja täten työsopimuksia ei päätetty perusteettomasti.

Sekä N Oy että työntekijät valittivat käräjäoikeuden tuomiosta.

Hovioikeuden mukaan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi silloin kun töiden päättymishetki ei ole sopimusta tehtäessä ennalta arvattavissa. Tällöin lain vaatimat edellytykset määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen ja uusimiseen eivät täyty, ja työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Hovioikeus totesi myös, että työsopimus ei voi olla määräaikainen silloin, jos vuokrapalveluita käyttävällä yrityksellä ei ole perusteltua syytä määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen, koska siirtämällä työsuhde vuokratyön piiriin kierrettäisiin työntekijän työsuhdeturvaa. Hovioikeus ei ratkaisussaan muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua korvauksien osalta.

KKO:n ratkaisu määräaikaisuuden perusteista

KKO:n mukaan vuokratyösuhteissakin pääsääntönä on, että työsopimus on voimassa toistaiseksi, ja määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää perusteltua syytä. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos sopimuksentekohetkellä arvioidaan, että sopimuksessa määriteltyä työtä ei ole enää työsopimuksen päättymisen jälkeen tarjolla. Epävarmuus työn riittävyydestä ei yksinään riitä perusteeksi määräaikaiselle sopimukselle. Useammat peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset samojen osapuolten välillä ovat indisio työvoiman tarpeen pysyvyydestä.

KKO:n mukaan määräaikaisuuden edellytyksiä arvioitaessa tulee myös ottaa huomioon N Oy:n mahdollisuudet tarjota työsopimuksissa määriteltyä työtä sen O Oy:ltä saamien toimeksiantojen perusteella. Kantajien työsopimuksien kesto oli määritelty siten, että työsuhteet päättyvät, ellei muuta sovittu, kun toimeksiantajan työntekijää koskeva toimeksianto päättyy. Työsopimuksien määräaikaisuuden perusteet olivat KKO:n mukaan ilmaisuiltaan niin yleisiä, että niiden perusteella ei voitu välittömästi arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. N Oy esitti KKO:lle selvityksen O Oy:n tilauskannan voimakkaasta vaihtelusta tapauksen ajanjaksolla, mutta KKO:n näkemyksen mukaan selvitys osoittaa vain, että toimeksiantojen jatkuminen on ollut epävarmaa. Epävarmuus ei kuitenkaan ole perusteltu syy määräaikaisuudelle, ja KKO piti kantajien työsopimuksia toistaiseksi voimassa olevina, jonka myötä KKO ei muuttanut alempien oikeuksien tuomioita irtisanomisajan palkan ja lomakorvauksien osalta.

Mitä tuli korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta, KKO totesi, että työnantaja on työsopimuslain 12:2 mukaan velvollinen maksamaan korvauksia työntekijälle, jos tämä on päättänyt työsopimuksen työsopimuslain periaatteiden vastaisesti. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että työnantajan on maksettava korvausta, jos työsopimus on ilman perusteltua syytä ollut määräaikainen ja jos työsopimuksen päättämiseen ei ole ollut perustetta, joka oikeuttaa irtisanomiseen tai työsopimuksen purkamiseen. KKO:n mukaan velvollisuus korvauksen maksamiseen edellyttää, että työnantajalla ei ole ollut mitään perustetta työsopimuksen päättämiseen. Lisäksi työnantajan menettely työsopimusta päättäessä ei saa sisältää loukkaavia piirteitä.

N Oy päätti kantajien työsopimuksen määräaikaisina, mutta KKO:n näkemyksen mukaan N Oy:llä on ollut tuotannolliset ja taloudelliset perusteet päättää kantajien työsopimukset irtisanomalla ne eikä sen menettely ole sisältänyt mitään työntekijöitä loukkaavaa. Täten KKO ei velvoittanut N Oy:tä suorittamaan korvauksia työntekijöille työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

Mitä päätös tarkoittaa vuokratyöfirmoille?

Ratkaisusta tulee ilmi, että työsopimuslain edellytykset määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle ovat tiukat, ja esimerkiksi epävarmuus toimeksiantojen jatkuvuudesta ei kelpaa perusteeksi määräaikaisuudelle. KKO:n ratkaisun myötä voineekin olla, että nykyiset vuokratyöfirmat ovat pakotettuja uudelleenarvioimaan nykyisiä työsopimuksia, etenkin jos määräaikaisten työsopimusten perusteet ovat ilmaistu hyvin yleisesti.

Myös useat peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset samojen osapuolien välillä tulkitaan helposti tosiasiallisesti toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, joka taas pitää huomioida arvioidessa työsopimuksen irtisanomista ja sen perusteita.

Jos täten työsopimusten irtisanomistilanteet herättävät kysymyksiä, ole yhteydessä meihin. Olemme avustaneet useita työnantajia työoikeudellisissa kysymyksissä.

28.05.2019 JON