Arvonlisäverotuksen verokanta nousee 1.9.2024 – Mitä sinun kannattaa tietää?

Yleinen arvonlisäveron verokanta nousee kuluvan vuoden syyskuun alusta lukien. Kesälomakauden päätyttyä arvonlisäverotukseen kohdistuvat muutokset astuvat voimaan 1.9.2024. Muutokset voivat aiheuttaa haasteita niin tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun, laskutukseen ja laskutusjärjestelmien hallinnointiin kuten myös yrityksen taloushallintoon yleisemmin.

Yleisen arvonlisäverokannan korotus

Yleisen arvonlisäverokannan nouseminen nykyisestä 24 %:ta puolellatoista prosenttiyksiköllä 25,5 %:iin on saanut paljon huomiota keväisen kehysriihen jälkeen. Arvonlisävero on luonteeltaan liikevaihtovero ja lukeutuu kulutusverojen piiriin. Arvonlisäverojärjestelmälle on tunnusomaista, että vero maksetaan vaihdannan jokaisessa vaiheessa, eli toisin sanoen joka kerta, kun tavara tai palvelu myydään edelleen. Vero perustuu kulutushyödykkeen hintaan ja veron määrä muodostuu sille kussakin vaiheessa syntyneestä arvonlisäyksestä. Perusajatus on, että arvonlisävero on varsinaisen myyntihinnan päälle tuleva vero, jonka myyntiketjuun osallistuvat toimijat tilittävät valtiolle ja joka tulee lopullisesti kuluttajan maksettavaksi osana kulutushyödykkeen hintaa. Arvonlisävero kohdistuu siten tavaroiden ja palveluiden kulutukseen.

Arvonlisävero kohdistuu kuitenkin lähtökohtaisesti aina kuluttajaan ja jää kuluttajan maksettavaksi. Myyntiketjussa osallisena olevat arvonlisäverovelvolliset ja liiketoiminnan muodossa toimintaa harjoittavat yritykset voivat vähentää ostoihin ja hankintoihin kohdistuvan arvonlisäveron määrän myynnistä muodostuneesta ja valtioille tilitettävästä arvonlisäveron määrästä. Täten yleisen arvonlisäverokannan korotus ei itsessään pitkällä aikavälillä aiheuta ylimääräisiä veroseuraamuksia arvonlisäverovelvollisille yrityksille, sillä korkeampi arvonlisävero, jonka yritys joutuu maksamaan, on edelleen vähennettävissä valtiolle tilitettävästä myyntien arvonlisäveron määrästä.

Arvonlisäverotukseen ja veron tilittämiseen ja vähennyksiin liittyy omat erikoisuutensa, joihin emme perehdy tässä katsauksessa. Yleisen arvonlisäverokannan korotuksen nopea aikataulu ja ajoitus muodostuvat kuitenkin nopeasti ongelmaksi, jos arvonlisäverotuksen ketjumainen systematiikka järkkyy. Yritysten hyödyntämät laskutuspalvelut eivät ohjelmoinnin puolesta välttämättä mahdollista arvonlisäveron prosentuaaliseen määrään muuttamista. Tämä saattaa aiheuttaa kertaluonteisia ylimääräsäisiä investointeja yrityksille. Arvonlisäveron määrän noustessa nousevat yritysten hankintojen kulut myös herkästi. Vaikka maksetun arvonlisäveron määrä on vähennettävissä valtiolle tilitettävästä verosta, voi hankintojen hintojen nousu vaikuttaa yritysten kassavirtaan ainakin hetkellisesti.

Muut merkittävät arvonlisäverokantoihin tehtävät muutokset

Yleisen arvonlisäverokannan nouseminen on puhuttanut, mutta samalla vähemmälle huomiolle on saattanut jäädä muutokset, jotka kohdistuvat tuotteiden myynnin luokitteluun yleisen ja jonkin alennetun arvonlisäveron verokannan piiriin. Tietyt tuotteet, jotka ovat aiemmin kuuluneet johonkin alennettuun verokantaan, siirrettään arvonlisäveromuutosten yhteydessä yleisen arvonlisäveron piiriin. Arvonlisäverotus kiristyy siten laajamittaisemmin, kun muutokset, jotka kohdistuvat tuotteisiin tai palveluihin, jotka ovat aiemmin kuuluneet alennettuihin verokantoihin 10 % ja 14 %, astuvat voimaan. Yleisen arvonlisäverokannan korotuksen yhteydessä muun muassa liikuntapalveluiden, lääkkeiden, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksujen ja majoituspalveluiden myynti siirretään 10 % alennetun verokannan piiristä 14 % verokannan piiriin. Samalla myös makeisten myynti siirretään 14 % verokannasta yleisen korotetun arvonlisäverokannan piiriin.

Korotetun yleisen arvonlisäveron verokannan soveltamisen alkaminen

Arvonlisäverotukseen kohdistuvat muutokset astuvat voimaan 1.9.2024. Tämä aiheuttaa laskutusmerkintöjen ohella muutoksia myös arvonlisäveron ilmoittamiseen. Arvonlisäverokannan korotuksen ajoittuminen keskelle kolmatta vuosineljännestä aiheuttaa tilanteen, jossa yritysten on muutettava arvonlisäverokantaa omassa laskutuksessaan kesken arvonlisäverokauden. Samanaikaisesti OmaVeroon tulee 1.9.2024 arvonlisäveroilmoituksen näkymään kohta, ”Vero kotimaan myynneistä verokannoittain: 25,5 %”. Myyntien ohella myös kuluihin ja hankintoihin kohdistuva arvonlisäveron määrä muuttuu kesken arvonlisäverokauden.

Ratkaisevaa sille, mitä yleisen verokannan veroprosenttia tulisi soveltaa myyntiin, on tuotteen tai palvelun toimittamisen ajankohta. Jos tavara luovutetaan ostajalle viimeistään 31.8.2024 sovelletaan myyntiin 24 % arvonlisäverokantaa. Merkitystä ei siten ole sillä, milloin tavara tai palvelu on ostajan toimesta tilattu tai kauppasopimus allekirjoitettu. Verokanta määräytyy toimitusajankohdan perusteella.

Arvonlisäverotus on harmonisoitua EU:n alueella ja arvonlisäverodirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on sovellettava yleistä arvonlisäverokantaa, jonka kunkin jäsenvaltion on vahvistettava prosenttiosuudeksi veron perusteesta ja sen on oltava sama sekä tavaroiden luovutukselle että palvelujen suorituksille. Valtiot voivat siten itsenäisesti vahvistaa sovellettavan arvonlisäveron prosenttiosuuden. Suomen yleinen arvonlisäverokanta on jo ennen muutosten voimaan astumista ollut EU:n viidenneksi korkein ja muutosten jälkeen luokittuu se EU:n korkeimmaksi. Arvonlisäveron verokannan muuttuminen ei vaikuta pelkästään hintoihin, vaan myös yritysten jokapäiväiseen kirjanpitoon, taloushallintoon ja strategiseen suunnitteluun.

Arvonlisäverokannan korotus merkitsee käytännössä sitä, että yritysten on sekä kerättävä että tilitettävä suurempi arvonlisäveron osuus myyntituloistaan valtiolle. Arvonlisävero siiloutuu lopulta loppukäyttäjän maksettavaksi, eli käytännössä kuluttajan. Verokannan nouseminen merkitsee kuitenkin myös yritysten kustannusten nousemista. Yritykset joutuvat monelta osin varautumaan omien ostolaskujensa ja muiden yritystoimintaan kohdistuvien kustannusten nousuun.

Verotusta koskevan sääntelyn kannalta vaatimus laskulla tai maksukuitilla esitettävästä veron osuudesta on selkeä. Jos yrityksen lähettämässä laskussa tai ostettavan tuotteen hinnassa on ilmoitettu väärä arvonlisäveron verokanta, ei tuotteen ostanut yritys saa tehdä siitä alv-vähennystä omassa verotuksessaan. Yritysten tulee päivittää tieto-, kirjanpito- ja hintajärjestelmiään vastaamaan esitettyjä verokantoja. Yrityskohtainen yksilöllinen vaikutus riippuu muun muassa tietojärjestelmätoteutuksista ja hintojen päivittämiseen liittyvän automaation asteesta.

Muistilista

• Tarkistaa, mitä arvonlisäveron prosenttia myyntiin tulee soveltaa 1.9.2024 alkaen
• Tarkistaa, että ostolaskuilla on ilmoitettu oikea arvonlisäveron prosenttiosuus
• Varmistaa, että kirjanpito- ja muut hallinnolliset järjestelmät mahdollistavat verokannan muuttumisen asettamat vaatimukset
• Käänny veroasiantuntijan pariin riittävän aikaisessa vaiheessa

Veroammattilainen avuksi

Etenkin palveluiden myynnin kohdalla voi myynnin arvonlisäverotus ja verokohtelu synnyttää erinäisiä kysymyksiä. Me Nordic Law’lla avustamme asiakkaitamme kaikissa verotukseen liittyvissä kysymyksissä, kuten myös arvonlisäverotuksen muuttumisen aiheuttaminen toimenpidetarpeiden kartoittamisessa, arvioinnissa, veroilmoitusten jättämisessä ja ennakkoratkaisuhakemusten laatimisessa. Veroammattilaisen puoleen on syytä kääntyä jo varhaisessa vaiheessa, jolloin myös mahdolliset epäselvyydet eivät johda verotuksen väärään toimittamiseen.

Artikkelin laadintaan osallistui juristiharjoittelijamme Charlotta Grandell.