Kilpailukieltosopimus ja tulevat lakimuutokset

Kilpailukieltosopimukset ovat tärkeä työkalu työnantajalle liike- ja ammattisalaisuuksien suojaamiseksi työntekijän lopettaessa työskentely työnantajan palveluksessa. Tiivistettynä kilpailukieltosopimuksen tarkoituksena on tietyn aikaa rajoittaa työntekijän oikeutta vastaanottaa työpaikka yrityksestä, joka kilpailee aikaisemman työntekijän kanssa sekä rajoittaa oikeutta aloittaa kilpaileva toiminta itse.

Kilpailukieltosopimuksia säännellään työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä, jonka mukaan kilpailukieltosopimus voidaan tehdä erityisen painavasta syystä ja maksimissaan kuuden kuukauden ajalle ilman korvausta tai vuoden ajalle kohtuullisen korvauksen kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti vuoden 2018 syksyllä työryhmän selvittämään kilpailukieltosopimusten muutostarpeita ja vuoden 2020 huhtikuun alussa työ- ja elinkeinoministeriö sai valmiiksi muutosehdotuksen. On tärkeää huomata, että kyseessä on vasta muutosehdotus eikä hallituksen esitys, joten ehdotetut muutokset saattavat muuttua vielä.

Minkälaisista muutoksista olisi kyse?

Muutosehdotuksessa esitetään, että työnantajalla olisi velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta riippumatta sen pituudesta. Nykyisen lainsäädännön mukaan vain yli kuuden kuukauden kilpailukieltosopimuksista on täytynyt maksaa korvauksia työntekijälle. Muutosehdotuksen mukaan kilpailukiellon kestäessä enintään kuusi kuukautta, työnantajan täytyy maksaa työntekijälle korvaus, joka on vähintään 40 % työntekijän palkasta rajoitusajalta. Kilpailukiellon kestäessä yli kuusi kuukautta täytyy työnantajan maksaa vähintään 60 % palkasta rajoitusajalta. Korvaus määräytyy työntekijän tavanomaisen palkan mukaan ja sitä maksetaan muutosehdotuksen mukaan rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei sovita toisin.

Muutosehdotuksessa työnantajalle annettaisiin oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus, jos olosuhteet tai kilpailukiellon tarve muuttuu työntekijän työsuhteen aikana. Irtisanominen ei olisi mahdollista enää työntekijän irtisanoutumisen jälkeen. Muutosehdotuksen mukaan kilpailusopimuksen irtisanomiselle määritettäisiin aina kilpailukiellon pituinen irtisanomisaika, jonka aikana kilpailukieltosopimusta noudatetaan, vaikka työntekijä irtisanoutuisi. Työntekijän irtisanoutumisen yhteydessä kilpailukieltosopimuksen irtisanomisajasta voitaisiin sopia toisin.

Kilpailukieltosopimuksen enimmäisaikaa ei muutosehdotuksessa muutettaisi nykyisestä vuoden enimmäisajasta eikä muutosehdotus myöskään muuttaisi nykyistä sääntelyä sopimussakon enimmäismäärästä, joka on työsopimuslain mukaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa.

Kilpailukieltosopimuksia koskevan lainsäädännön tarkoituksena on vähentää perusteettomia ja tarpeettomia kilpailukieltoja sekä selventää korvauksien maksamista.

Muutoksia käsitellään eduskunnassa näillä näkymin viikolla 35, jonka jälkeen käymme läpi toteutuneet muutokset erillisessä artikkelissa. Samassa yhteydessä otamme myös esille tapoja, joilla työnantajat voivat valmistautua tuleviin muutoksiin, eli pysy tämän myötä linjoilla!

Kommentaarin laatimiseen osallistui myös toimistomme lakimiesharjoittelija Johannes Lottonen.

22.06.2020 JON