Tietosuojaviranomaisten rooli tekoälysäädöksessä

Tekoälysäädös, eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä, on tullut voimaan 1. elokuuta 2024. Asetuksen tarkoituksena on luoda sääntelykehys ihmiskeskeiselle ja luotettavalle tekoälyn kehittämiselle ja käytölle Euroopan unionissa (EU) samalla varmistaen turvallisuuden, avoimuuden ja ihmisoikeuksien, sisältäen yksityisyyden suojan ja tietosuojaoikeudet, kunnioittamisen.

Asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on 2. elokuuta 2025 mennessä nimettävä yksi tai useampi viranominen markkinavalvontaviranomaisen tehtäviin valvomaan tekoälysäädöksen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Tähän liittyen Euroopan tietosuojaneuvosto on antanut 16.7.2024 lausunnon, jossa linjataan tietosuojaviranomaisten roolista tekoälysäädöksessä.

Tietosuojaneuvoston suositukset

Lausunnossaan tietosuojaneuvosto on suositellut, että kuten tekoälysäädöksessä jo todetaan, tietosuojaviranomaiset tulisi nimittää markkinavalvontaviranomaisiksi suurriskisille tekoälyjärjestelmille, joita käytetään lainvalvonnassa, rajavalvonnassa, oikeudenkäytössä ja demokraattisissa prosesseissa.

Tällaisiksi suurriskisiksi tekoälyjärjestelmiksi katsotaan muun muassa järjestelmät, joita käytetään esimerkiksi lain tulkinnassa konkreettisessa tilanteessa tai matkustusasiakirjojen aitouden tarkistuksessa. Jäsenvaltioiden tulisi harkita tietosuojaviranomaisten nimittämistä markkinavalvontaviranomaisiksi myös muille korkean riskin tekoälyjärjestelmille, ottaen huomioon kansallisen tietosuojaviranomaisen näkemykset, erityisesti silloin, kun nämä korkean riskin tekoälyjärjestelmät vaikuttavat todennäköisesti luonnollisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin henkilötietojen käsittelyn osalta. Tällaisiksi järjestelmiksi voitaisiin katsoa esimerkiksi järjestelmät, joita käytetään pääsykokeiden pisteyttämisessä tai liikenteenohjauksessa.

Jos tietosuojaviranomaiset nimetään markkinavalvontaviranomaisiksi, heidän tulisi toimia ainoina yhteyspisteinä kansalaisille sekä kansallisella että EU tasolla. Markkinavalvontaviranomaisten ja muiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta vastaavien tahojen välistä yhteistyötä varten tulisi luoda selkeät menettelyt, erityisesti tuoteturvallisuuden, kilpailun, digitaalisten ja mediapalvelujen, rahoituspalvelujen ja kuluttajansuojan aloilla. Tällä tavoin voitaisiin estää eri valvontaviranomaisten ja -elinten tekemien päätösten väliset epäjohdonmukaisuudet digitaalisessa ekosysteemissä ja hyödyntää synergioita johdonmukaisissa ja täydentävissä täytäntöönpanotoimissa yksilöiden hyödyksi ja oikeusvarmuuden edistämiseksi.

Lausuntoa tukevia seikkoja

Euroopan tietosuojaneuvoston näkemyksiä tietosuojaviranomaisten vahvasta roolista tekoälysäädöksen täytäntöönpanossa voidaan pitää perusteltuina. Itse säädöksessä mainitaan, että oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan on taattava tekoälyjärjestelmän koko elinkaaren aikana. Tässä yhteydessä henkilötietojen käsittelyn osalta sovelletaan tietojen minimoinnin ja sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteita, sellaisina kun niistä säädetään unionin tietosuojalainsäädännössä.

Kuten yllä mainitusta ja Euroopan tietosuojaneuvoston lausunnosta ilmenee, tekoälysäädöksen ja EU:n tietosuojalainsäädännön olisi katsottava täydentävän toisiaan ja niitä olisi tulkittava johdonmukaisesti yhdessä, mikä puoltaisi tietosuojaviranomaisten vahvaa roolia tekoälysäädöksen täytäntöönpanossa.

Lisäksi, kuten Euroopan tietosuojaneuvosto on tuonut esiin, tietosuojaviranomaisilla on jo kokemusta ja aisantuntemusta käsitellä tekoälyn vaikutuksia perusoikeuksiin, erityisesti henkilötietojen suojaa koskevaan oikeuteen, minkä vuoksi heidät olisi nimettävä tekoälyjärjestelmien markkinavalvontaviranomaisiksi useissa tapauksissa. Tällainen nimeäminen varmistaisi hyvän koordinoinnin eri kansallisten viranomaisten välillä sekä vahvistaisi tekoälysäädöksen ja yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanoa ja valvontaa.

Lopuksi

Euroopan tietosuojaneuvoston lausunnosta voidaan nähdä neuvoston vahva näkemys siitä, että kansallisilla tietosuojaviranomaisilla olisi oltava merkittävä rooli tekoälysäädöksen nojalla. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon lausunnolle annetaan painoarvoa ja kannustaako tämä EU:n jäsenvaltioita laajentamaan tietosuojaviranomaistensa toimivaltaa niin, että ne saavat isomman roolin tekoälysäädöksen nojalla, sillä lausunnosta huolimatta päätösvalta on lopulta jäsenvaltioilla. Lisäksi osa jäsenvaltioista on voinut päättää markkinavalvontaviranomaisten nimittämisestä jo ennen neuvoston antamaa lausuntoa, jolloin lausunnon merkitys voi jäädä vähäiseksi.

Uutisen laadintaan osallistui juristiharjoittelijamme Adeliina Sulkanen.